perjantai 3.2.2023 | 03:12
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Wanha kansa: Talvi puolessa, nälkä suolessa – Kelpaisiko ohrapuuro ja kyntöskeitto?

Outi Levä
Ke 25.1.2023 klo 06:00

Kansanperinteen mukaan elämme parhaillaan “talven selässä”. Vanhan kansan mukaan keskitalvi muodostaa talven korkeimman kohdan, kaaren, harjan tai selän, joka kevättä kohti mennessä katkeaa. Kansankielessä talven selkä yhdistettiin myös linnunrataan, jonka alkupäässä on auringonnousun puolella syystalvi ja toisessa päässä kaartuu alas vuoden kevätpuoli. Perinnekalenterissa talven selän taittuminen yhdistetään ainakin kolmeen päivään: Heikkiin (19.1), Paavaliin (25.1) ja kynttilänpäivään (2.2).

Vanhojen mukaan menossa ovat härkäviikot ja reikäleivät. Moneen viikkoon ei ole tiedossa juhlan juhlaa ja eväskin on arkista. Tätä juhlatonta aikaa sanotaan selkäviikoiksi tai härkäviikoiksi. On ajateltava jo tulevaa talvea, polttopuurangat on paras kaataa keskitalvella, silloin puuaines on kuivaa eikä ala mustua talvella niin kuin kesällä kaadettu. Lumikelien aikana ne ehti ajaa hevosella metsästä rantteelle odottamaan pilkkomista, maalis-huhtikuuta.

Tänään on Paavali, Paavon päivä. Näinä aikoina “talvi puolessa, nälkä suolessa”, toteaa karhu talvipesässään ja kääntää kylkeään. Päivä lämmittää jo reen perälle, tai ainakin niin kauan, että mies ehtii hevosensa valjastaa. Jos aurinko paistaa, tulee kaunis kevät ja hyvä viljavuosi. Jos ei kylmää kynttelinä eikä pauku Paavalina, niin on halla heinäkuussa ja talvi keskellä kesää.

Kynttilänpäivään on pari viikkoa. Silloin kannattaa alkaa seurata kevään tuloa ja “ennustaa” kesää ja tulevia satoja. Jos kynttilänpäivänä ovat kujat täynnä lunta, niin ovat laarit täynnä viljaa. Ensimmäisestä suojasta kynttilän jälkeen on yhdeksän viikkoa jäiden lähtöön ja kymmenen viikkoa kylvöön. Sydäntalven ensimmäisestä suojasta laskettiin olevan 200 päivää rukiin tuleentumiseen.

Entisvanhaan ihmisten ruoka oli yksinkertaista. Kynttilänpäivän ruokana mainitaan ohrapuuro, sitä söivät myös virolaiset ja liiviläiset. Tai lihakeitto, jossa “höystönä” olivat syksyllä teurastettujen sikojen, lehmien ja lampaiden sorkat eli kyntöset.

#