keskiviikko 28.9.2022 | 12:29
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kärsämäkinen Jari Ahlholm haluaa vaikuttaa suomalaisen maaseudun kehittämiseen

Outi Levä
Ma 5.9.2022 klo 06:00

Kesä on ollut Jari Ahlholmille kiireinen. Kesän aikana hän on käynyt noin kahdessakymmenessä kesätapahtumassa, vielä on jäljellä useita tilaisuuksia ennen keskustan jäsenäänestystä 9. - 11.9., jonka pohjalta varsinaiset eduskuntavaaliehdokkaat nimitetään. Ehdokkaana on 29 jäsenvaaliehdokasta, joista noin puolet jatkaa keskustan eduskuntavaaliehdokkaana.

Ihmiset ovat isosti huolissaan. He kertovat Ahlholmille asioistaan ja ehdottavat parannuskohteita ja -keinoja.

– Maatalous puhuttaa. Metsäpuoli on toinen. Sinne on nyt tekeillä valtava vyörytys, joka koskee kaikkia metsänomistajia, tiivistää Ahlholm odotettavissa olevia muutoksia.

Eduskuntavaaleihin ehdolle pyrkivä Ahlholm sanoo haluavansa olla vastavoimana vihreille ja etenkin heidän yliampuville suojelu ja ennallistamisajatuksilleen. Ahlholmeilla on lypsykarjatila: lehmiä kuutisenkymmentä, nuorenkarjan kanssa navetassa asustaa satakunta hännänheiluttajaa.

– Kun Anun kanssa vuonna 1994 aloitimme, meillä oli kolmekymmentäkuusi hehtaaria peltoa. Pihan ympärille raivasimme lisää ja noin neljäkymmentä hehtaaria ostimme Silonevalta ja lähellä olevalta perikunnalta. Nyt peltoa on vajaa sata ja metsää vajaa kuusikymmentä hehtaaria. Maitotilojen koko tulee edelleen kasvamaan, ennustaa Ahlholm.

Tänä kesänä Ahlholmien pellot kasvavat nurmea ja viljelyksessä ei ollut lainkaan viljaa.

– On onni, ettei viljelyksessä ollut tänä kesänä ohraa. Meillä on satanut yli 350 millimetriä vettä tänä kesänä isoina kuuroina, joten ohrat olisivat todennäköisesti hukkuneet ja kalliit tuotantopanokset olisi menetetty. Yleisesti viljojen kasvu on ollut hyvin vaihtelevaa sääoloista johtuen. Missä liika sade ei ole pilannut satoa, voi olettaa tulevan keskimääräinen sato. No, olkia ainakin tulee, kertoi eräs viljelijä Ahlholmille.

Ahlholmit ostavat täysrehua, koska viljaa oli viime talvena heikosti myynnissä ja oli taloudellisesti järkevämpää ostaa väkirehutäydennys täysrehuna kuin ohra ja valkuainen erikseen.

– Täysrehu on “ihanan kallista”, noin viisisataa euroa tonnilta kotiin tuotuna. Hinta on noussut noin 200 euroa tonnilta viime vuodesta. Maidon ja lihan tuottajahinnan korotukset eivät kata kustannusten nousua ja lisäksi monella tilalla on tulevana talvena edessään sähkön osalta hintapiikki, mikäli sähkösopimus on uusittavana. Maanviljelijöiden pitäisi pystyä elämään jo seuraavaa satokautta, mutta nyt kassat ovat kuivuneet ja tulevien tuotantopanosten hankkiminen tuottaa tuskaa. EKP:n ja Finanssivalvonnan kiristyneet ohjeistukset ovat tiukentaneet lainansaantia pankeilta ja osalle tiloista ei nyt lainoja heru.

Ahlholmien keskikokoinenkaan tila ei takaa huoletonta ja tasaista maatilaelämää.

Ahlholm toimii tällä hetkellä MTK Pohjois-Suomen tuottajaliiton puheenjohtajana, jota ennen hän oli liiton varapuheenjohtajana seitsemän vuotta. Näiltä vuosilta Ahlholmilla on laajat verkostot maa- ja valtakunnan tasolla aina ministereihin sekä Maa- ja metsätalousministeriön virkamiehistöön asti. Hän on seurannut maatilojen ja -seudun elämää vuosia.

Iso vaikutus maaseudun elämään on Euroopan Unionin maatalouspolitiikalla. Sen toimeenpanoon ja etenkin seuraavan ohjelmakauden suunnitteluun ruoantuotannon lähtökohdista Ahlholm haluaa omalta osaltaan vaikuttaa. Ahlholm haluaa olla vaihteeksi pöydän toisella puolella vaikuttamassa suomalaisen maaseudun kehittämiseen.

– Tällä hetkellä elämme niin sanottua siirtymäkautta, vuosia 2019-2022. Siirtymäaikana on valmisteltu siirtymistä EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP) vuosille 2023-2027. EU-Neuvosto on ilmoittanut, että “Uusi lainsäädäntö luo pohjan oikeudenmukaisemmalle, vihreämmälle ja tuloksellisemmalle YMP:lle”.

– Käytännössä tämä näkyy siten, että uusi ohjelmakausi tuo tullessaan alenevan tukitason suorien tukien järjestelmän kautta varsinaiseen ruoantuotantoon tähtäävään viljelyyn. Sen sijaan ruoantuotannosta pois ohjautuvaan viljelytoimintaan on tarjolla varsin houkuttelevia tukitasoja. Kotieläinsektori on tukiuudistuksessa myöskin menettävänä osapuolena useamman tukimuodon osalta. Tukijärjestelmät ja ehdot tulevat monimutkaistumaan entisestään, joten neuvontaa ja koulutusta ennen ensi vuoden tukihakua varten tarvitaan runsaasti, ennakoi Ahlholm.

Suomen elintarvikkeiden kauppatase on tällä hetkellä 3 miljardia euroa alijäämäinen, joten kansantaloudellisestikin olisi järkevämpää suosia yhä enemmän kotimaisia tuotteita. Ahlholm muistuttaa kanadalaisesta sananlaskusta: "Kun viljelijöillä on rahaa, kaikilla on rahaa".

– Mistä tulee riisin arvostus etenkin ravintoloissa ja julkisissa keittiöissä? kysyy Ahlholm. Sen viljely ja kuljetus tänne ei kovin vihreää ole. Perunaa eri muodoissa Ahlholm toivoisi tarjolle ruokalautasille useammin. Parin reilun kokoisen perunan ravintoarvo on sama kuin neljäntoista kierremakaronin, mutta täyttävyys toista luokkaa.

Yritysverotusta tulisi Ahlholmin mukaan muuttaa suunnitelmallisesti Viron malliin, joka auttaisi yritysten kehittämisessä. Ahlholmin pitkä ura MTK-vaikuttajana päättyy tähän vuoteen ja mikäli eduskunnan ovet avautuvat, aikovat Ahlholmit siirtää tilan pojalleen Johannekselle.

#