keskiviikko 17.8.2022 | 15:51
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Korpraali Starckin jälkeläiset löytyvät Haapajärveltä – Markku Tahkokorpi on tutustunut sukututkimuksen myötä paikalliseen historiaan

Emilia Tiitto
Pe 29.7.2022 klo 06:00

Lauantaina Kuusaan Eurolassa kokoontui Koistilan sukuseura. Vuonna 2017 seura istutti Suomi 100 vuotta -kuusen, nyt kiinnitettiin juhlalaatta.

– Sukuseuramme on aloittanut vuonna 2013 ja kokoonnumme melkein joka kolmas vuosi. Tällä kertaa meitä oli paikalla noin 30 henkilöä, Kaarlo Juhani Koistila kertoo.

Ruotusotilaiden sukutaustasta ja sukututkimuksesta tilaisuudessa puhui sukututkija Markku Tahkokorpi, joka on julkaisemassa uuden Korpraali Starckin jälkipolvia -kirjan.

– Kirjan julkaisu on ollut kalkkiviivoilla jo pitkään. Tarkastelen vielä kirjan tietoja, jotta puutteita olisi mahdollisimman vähän. Tänä vuonna tiedot on kuitenkin tarkoitus painaa konkreettiseksi kirjaksi, Tahkokorpi avaa projektiaan.

Kirjassa käsitellään Starckin sukua, joka kietoutuu laajasti ympäri Haapajärveä.

– Starck eli 1600-luvun lopusta 1700-luvun loppupuolelle. Hän vietti suurimman osan elämästään Haapajärvellä, vaikka olikin mukana esimerkiksi Suomenlinnan rakentamisessa, Tahkokorpi taustoittaa.

Isovihan jälkeen Starck palkattiin armeijaan.

– Starckin sukuun yhdistyy monia haapajärvisiä sukuja. Lähisukua ovat esimerkiksi Herralat. Herrala onkin vanhimpia sukuja Haapajärvellä.

Starckin sukua on tutkittu myös aiemmin. Yrjö Leipälä julkaisi aiheesta teoksen vuonna 1981. Tahkokorven tutkimus onkin täydennysosa Leipälän teokseen, jota nykyään on vaikea saada käsiinsä.

– Olen täydentänyt siihen nyt kuusi sukupolvea aina 1800-1900-luvun vaihteeseen saakka. Sen jälkeen nuorempia polvia on tullut useampia tuhansia, mutta yksityisyydensuoja tekee niiden käsittelemisestä kirjassa vaikeaa.

Tahkokorpi on löytänyt teokseensa Juho-nimisen pojan myötä uuden sukuhaaran, jota vanhassa kirjassa ei ollut.

– Löysin Nivalan Häkkilässä asuneen Juho-pojan, kun olin jo omasta mielestäni lopettanut tutkimisen. Kohtuuvarmasti kyseessä on samaan sukuun kuuluva henkilö. Juhon ensimmäisen vaimon ja Haapajärvellä kastetun lapsen nimeä ei tiedetä, mutta se kävi ilmi, että hän on mennyt kolmesti naimisiin.

Tahkokorpi on tehnyt sukututkimusta 80-luvulta lähtien. Enimmäkseen hän on tutkinut omia sukujaan, Tahkokorpea ja Kilpalaa.

– Leipälän kirjan henkilöt löytyivät jo tietokannastani. Vaihdoin kuitenkin sukututkimusohjelmaa, jolloin lähdetiedot katosivat. Silloin lainasin kirjaa Juhanilta.

Tahkokorpi on teettänyt itsestään geenitestejä, joiden myötä hän on muun muassa päässyt jyvälle savolaisjuuristaan. Serkkutestin tulokset sen sijaan olivat laajat.

– Ongelmana on se, että melkein kaikki suomalaiset ovat sukua keskenään.

Sukututkimus on Tahkokorven mukaan mielenkiintoinen keino tutustua paikallishistoriaan.

– Saan perehtyä Suomen ja täkäläisten historiaan. Nyt olen alkanut perehtymään jopa esihistoriallisiin tapahtumiin, Tahkokorpi myöntää innokkaana.

#