keskiviikko 6.7.2022 | 22:06
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Sotilaspoikien Perinneliiton toiminta yksiin kansiin

Satu Kangas-Viljamäki
Ke 22.6.2022 klo 10:00

Sotilaspoikien Perinneliitto 1991-2021 julkaistiin Mikkelin Sotilaspoika-museossa toukokuun lopulla.

Tapahtumassa mukana oli myös haapajärvinen Sotilaspoikien Perinneliiton perinne- ja museotoimikunnan puheenjohtaja, kotiseutuneuvos Juha Eronen.

– Tilaisuus oli juhlava. Tuntuu hyvältä, kun kirja on vihdoin valmis. Olen koonnut siihen materiaalia omalta osaltani, minkä lisäksi työn alla on kirja paikallisesta toiminnastamme, liiton kirjatoimikunnassa mukana ollut Eronen kertoo, – Sekin valmistunee pian.

Tietoteos on epäilemättä ollut iso voimanponnistus niin sotilaspojille kuin kirjan tekijälle, Matti K. Hyväriselle. Kirja sisältää varsin kattavat tiedot Sotilaspoikien Perinneliiton toiminnasta kautta maan, ja teos toiminee tietolähteenä monilla elämänalueilla.

Sotilaspoikien Perinneliitto 1991-2021 on epäilemättä suunnattu jo asiaan vihkiytyneille lukijoille, vaikka toisaalta kirjan teksti on sujuvaa ja ymmärrettävää ihan ”pystymetsästä” tulleellekin. Jotta kirjasta saa suurimman hyödyn, suosittelen kaikkia asiasta kiinnostuneita tutustumaan ensin Elja Purasen vuonna 2001 julkaistuun teokseen Poikasotilaista Sotilaspoikiin, joka sekin on Sotilaspoikien Perinneliiton kustantama ja julkaisema teos.

Mutta mikä se sellainen sotilaspoika on? Perinne.fi -sivusto kertoo: ”Sotilaspojat toimivat muun muassa lähetteinä, väestönsuojelussa, ilmavalvonnassa ja jopa desanttien torjunnassa, tosin siihen alaikäraja oli 17 vuotta. Eräissä tapauksissa sotilaspojat osallistuivat myös ilmatorjuntaan, mikä oikeastaan oli jo sotatoimi, vaikkakin kotirintamalla. Kuuluisa tapaus on myös ’Oravapatteri’, jossa 66 sotilaspoikaa sijoitettiin Kevyt Patteri 14:ään, joka osallistui Sortavalan valtaukseen. Näin ollen rintamalla oli hetkellisesti jopa 15-vuotiaita sotilaspoikia. Koska käytännössä miehistä oli huutava pula, rikottiin sääntöjä sotilaspoikien käyttämättömyydestä varsinaisiin sotilastehtäviin melko usein. Monet sotilaspojat olivat sekä kyvykkäitä että halukkaita erilaisiin sotilastehtäviin, joten lopulta ohjeistusta lievennettiin siten, että 15-vuotta täyttäneitä voitiin käyttää harkinnan mukaan tietyissä sotilastehtävissä, jopa asetta kantaen.”

Vaikka sotilaspoika-sana liitetään nykyään vahvasti talvi- ja jatkosotiin, järjestön historia ulottuu itsenäisyytemme alkuhämärään: ”Suojeluskuntatoiminnan esiasteet käynnistyivät jo Venäjän vallan aikana, ja samaa voidaan sanoa myös poikatoiminnasta. Monet heistä liittyivät myös vuoden 1905 suurlakon jälkeen perustettuun Voima-liittoon, josta oli tarkoitus muokata valtakunnallinen itsenäisyysaktivismin keskusjärjestö. Innokkaimmat lähtivät jopa jääkäreiksi, joista 13 värväytyi alle 18 -vuotiaana, nuorin (Albert O. Penttilä) juuri 15 vuotta täytettyään (perinne.fi)”.

1920-luvulla sotilaspoikatoimintaa ryhdyttiin kehittämään suojeluskuntapoikaohjelmassa, jossa painottuivat muun muassa muodollinen koulutus, voimistelu ja leikit, ammunta (pienoiskivääreillä) ja isänmaan historia.

Merkittävä muutos suojeluskuntapoikatoimintaan tehtiin vuonna 1941, jolloin toiminta nimettiin uudelleen sotilaspoikatoiminnaksi. Tällä haluttiin helpottaa koko kansan mahdollisuutta liittyä mukaan toimintaan, sillä monet vierastivat edelleen sanaa suojeluskunta.

Sotilaspoika-toiminta lopetettiin sotien jälkeen Neuvostoliiton vaatimuksesta ja sotilaspojat jäivät vuosikymmeniksi unholaan.

– Sotilaspoikien kiltatoiminta alkoi Hyrylässä 21.10.1989 ilmatorjuntarykmentin kutsumana Helsingin ilmatorjunnassa toimineet sotilaspojat tutustumaan nykyiseen ilmapuolustukseen. Mukana oli 135 ilmatorjunnassa mukana ollutta sotilaspoikaa. Myös Oulussa sotilaspojat hoitivat ilmapuolustusta osallistuen ilmatorjuntaan. Lukiolaiset olivat oppitunnilla valmiina tarttumaan it-aseisiin hälytyksen tullessa. Heistä oli sotilaspoikia suurin osa. Kerrottiin, että sotilaspojat olivat jopa tarkempia ampujia kuin varsinaiset it-tykkimiehet, Eronen kertoo.

Sotilaspoikaristin valmistuminen toimi yhtenä sytykkeenä suojeluskunta- ja sotilaspoikien perinnetyön alkamiselle.

#