tiistai 24.5.2022 | 11:29
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Seija Martiskainen kolumnissaan: Uudenvuoden lupaukset ja ennustaminen

To 30.12.2021 klo 15:58

Nyt, kun uusi vuosi kolkuttaa jälleen ovella, mieleeni tuli ajatus, onko uuden vuoden päivä ja sen juhliminen ollut aina näin merkityksellinen varsinkin näin nykyaikana ja mitä kaikkea siihen kuuluukaan.

Nykyaika on maailmanhistorian aikakausi, joka alkoi 1940-luvulla toisen maailmansodan päätyttyä ja jatkuu nykyhetkeen ja lähitulevaisuuteen asti. Ja tämä vasta onkin mielenkiintoista, moni ei ymmärrä ja tiedä – en edes minä tiennyt, että nykyaika onkin näin pitkä aikajakso.

Mutta nyt asiaan, nimittäin ruokaan.

Perunasalaatti ja nakit kuuluvat olennaisesti monen suomalaisen uudenvuoden juhlintaan. Perinne on verrattain nuori, vaikka molemmilla ruoilla on Suomessa melko pitkät juuret. Ruokakulttuurin tutkija Maarit Knuuttila kertoo, että ensimmäiset perunasalaattiohjeet löytyvät 1900-luvun alkupuolen keittokirjoista.

Ensimmäinen maininta perunasalaatin ja nakkien liitosta löytyy 1940-luvun loppupuolen ravintolan ruokalistalta.

Nykyään vuodenvaihdetta juhlitaan uudenvuoden aattona. Aina näin ei kuitenkaan ole ollut, vaan ennen 1500-lukua vuosi vaihtui Suomessa loka-marraskuun vaihteessa. Silloin päättyivät maaseudun satokausi ja työvuosi sekä piikojen ja renkien pestit. Satokauden päätös oli luonnollinen ajankohta aloittaa uusi vuosi.

Vuoden vaihtuessa on tapana muistella menneen vuoden tapahtumia sekä tehdä suunnitelmia alkavan vuoden varalle. Tyypillinen kysymys vuodenvaihteen lähestyessä on: ”Minkä uudenvuodenlupauksen aiot tehdä?” Usein lupaukset liittyvät uuden, terveellisen elämän aloittamiseen. Luvataan lopettaa karkinsyönti ja kuntoilla enemmän.

Oletko sinä tehnyt uuden vuoden lupauksia? Mitä teidän ruokapöytään kuuluu uutena vuotena?

Entäs raketit? Suomessa ilotulituksia järjestetään eniten uutena vuotena ja pelkästään uudenvuoden tulitteiden myynnin on arvioitu olevan noin 10 miljoonaa euron luokkaa. Aika suosittua tuntuu olevan, mutta olen huomannut että lemmikkien omistajat eivät raketteja osta, koska eläimet pelkäävät pauketta ja rätinää, joten pientä hiipumista on ehkä havaittavissa rakettien suosiossa.

Entäs jos vähän vielä ennustamisesta uutena vuotena.

Suomessa tinaa alettiin valaa vasta 1900-luvulla. Suomen säätyläiset saivat tinanvalannan esikuvan Ruotsista ja Keski-Euroopasta, missä tinan lisäksi oli valettu myös lyijyä, mehiläisvahaa ja munanvalkuaisia.

Valetusta tinakuvasta luettiin tulevan vuoden enteitä katsomalla, minkälaisen varjokuvan se heitti seinälle tai tutkimalla sen muotoa ja pintaa:

Laiva = matka/onnellinen vuosi

Hevonen/rattaat = matka

Naisen pää = riitaa naapurien kanssa

Kukka = ihailija

Lintu = onnea

Ruumisarkku/seppele = kuolema

Säkkejä = hyvä viljavuosi

Röpelöinen tai mureneva pinta = rahaa

Mustat täplät = surua tai kuolemaa

Tasainen möhkäle = sairautta

Haarakas tina = vieraita

Myös valuvedessä oli voimaa. Jos siihen kasteli huivinsa tai nenäliinansa ja laittoi sen tyynyn alle yöksi, saattoi unessa nähdä tulevan puolisonsa. Uskottiin myös, että jos uudenvuodenyönä kastoi paidan hihan tinaveteen, ja mitään puhumatta kävi nukkumaan, tuli yöllä sitä kuivaamaan tuleva puoliso.

Kirjoittaja on Selänne-lehden pyhäjärvinen avustaja

#