tiistai 24.5.2022 | 12:28
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Äidin ja tyttären tehokombo on tuohesta tehty – Tuohimestarit Eeva Rutanen ja Jaana Öljymäki juhlistivat kolmannen kirjansa julkaisua

Emilia Tiitto
To 28.10.2021 klo 14:00

Äidin ja tyttären tehokaksikko, Eeva Rutanen ja Jaana Öljymäki, ovat takoneet, kun rauta on kuuma, ja julkaisseet uuden tuohikirjansa tässä kuussa. Tuohesta tehty on kaksikon kolmas yhteinen teos, joka selkeine ohjeineen ja antoisine kuvineen tutustuttaa lukijan tuohitöiden taianomaiseen maailmaan.

– Äiti ajattelee, että minä teen isoimman työn tietokoneella, ja minä ajattelen, että äiti materiaaleja työstäessään. Olemme molemmat saaneet antaa kirjoille omaa osaamistamme, mutta myös oppia uutta, Jaana Öljymäki toteaa.

Uusi tuohikirja tarjoaa niin isompitöisiä ohjeita kokeneille tekijöille kuin pienempiä projekteja aloittelijoille.

– Tavoitteenamme oli tuoreuttaa tuohityön ajatusta. Jos siitä on pölyinen mielikuva, olemme me huitaisseet pölyt pois.

Öljymäki ei suinkaan ole aina ollut kiinnostunut tuohitöistä. Kymmenen vuotta sitten hän ei olisi voinut uskoakaan hurahtavansa tuohiaskareisiin.

– Inhosin tuohitöitä lapsena, enkä voinut koskeakaan tuoheen, koska siitä tuli kylmät väreet. En myöskään pitänyt siitä, että keittiö oli sotkuinen äidin tuohitöiden jäljiltä, Öljymäki muistelee.

Rutanen sen sijaan innostui tuohesta jo syksyllä 1981.

– Siitä alkoi 40-vuotinen iloinen tuohisota, joka jatkuu edelleen, Rutanen naurahtaa.

Rutanen on opettanut tuohitöitä useissa eri kansalaisopistoissa, ja myös Öljymäki sai lopulta opin äidiltään.

– Opiskelin vaatetusta, kun kuulin kansainvälisestä fantasiavaatekilpailusta. Kysyin äidiltä, voisiko tuohesta tehdä vaatteen, johon äiti vastasi myöntävästi. Äidin ensimmäinen tuohityö oli pannunalunen, minun tuohimekko.

Tuohi-innostus puraisi Öljymäkeä vasta myöhemmin yhteisten kirjojen myötä.

– Äiti huomasi tarpeen ohjeille, joita voisi antaa kurssilaisilleen. Keksimme, että voisimme tehdä ohjeet yhdessä.

Pikkuhiljaa monisteniput alkoivat kasvamaan, kunnes kaksikko keksi tehdä monisteista isompia vihkosia. Lopulta vihkojakin oli useampi kasa.

– Aloimme pohtia omakustannetta, jolloin mieheni ehdotti kysyä kustantamoiden kiinnostusta. Saimme heti kaksi myöntävää vastausta, ja lopulta kahdeksan kustantamoa oli kiinnostunut kirjastamme. Tuohiohjeille tuntui olevan tarvetta.

Rutasen ja Öljymäen ensimmäinen kirja julkaistiin vuonna 2015. Se sisältää sekä perinteisiä että uudempia tuohitöitä: virsuja, koppaa, koria sekä koruja ja koristeita.

– Kirjaan päätyivät isotöiset vanhemmat tuotteet, joiden tekemiseen menee paljon tuohta. Ekasta kirjasta jäi paljon ohjeita yli.

Ja niinpä kaksikko julkaisi vuonna 2017 Tuohitöiden käsikirja 2:sen.

– Siihen valikoimme enemmän pienempiä töitä ja omia suunnitelmiamme ja kokeilujamme. Näiden korujen ja koristeiden tekoon riittää pienempikin määrä tuohta.

Ohjeita jäi silti vieläkin yli.

– Minulla on 600-700 erilaista tuohituotetta, Rutanen paljastaa.

Kolmannen kirjan kustannussopimus syntyi loppuvuonna 2020.

– Tähän kirjaan valitsimme molemmista aikaisemmista kirjoista parhaat palat. Kirjasta puolet ovat vanhoja ohjeita ja puolet uusia.

Kirjojen tekeminen on ajatustyötä vaativaa ja aikaa vievää puuhaa. Haastavinakin hetkinä Rutanen ja Öljymäki ovat pysyneet sulassa sovussa.

– Yhteistyömme on toiminut hyvin, eikä meidän ole koskaan tarvinnut keskenämme vääntää. Olemme siitä ihmeellinen kaksikko, että viihdymme hyvin yhdessä monta päivää, Öljymäki iloitsee.

Myös Eeva-äiti on samoilla linjoilla.

– En ole koskaan nauranut niin paljon kuin silloin, kun teimme ensimmäistä kirjaamme.

Tällä hetkellä Rutanen toimii tuohityökurssin opettajana ja Öljymäellä on oma yritys, jonka puitteissa hänkin pitää tuohityökursseja eri puolilla Suomea. Nyt kumpainenkin saa opastaa kurssilaisiaan omia kirjojaan apuna käyttäen.

– Tuohi on ihana luonnonmateriaali, jota on kiva työstää. Tuohet voivat olla sävyltään vaaleita tai tummia, väri yllättää aina metsässä.

Isoin urakka tuohitöissä on materiaalin työstäminen, ei niinkään punominen.

– Ennen en ymmärtänyt, miksi äiti aina kertoi innoissaan äänestä, joka kuuluu, kun tuohi irtoaa koivunrungosta. Nyt fiilistelemme tuota ääntä yhdessä, Öljymäki nauraa.

#