maanantai 18.10.2021 | 19:11
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Pyhäsalmen Tanssi Ry:n toiminnanjohtaja Taina Ala-Ketola: Täydenkuun tanssit -festivaali lukuina ja numeroina

Ke 6.10.2021 klo 15:56

Täydenkuun Tanssit -juhlafestivaali 2021 onnistui hienosti. Koronarajoituksista huolimatta osallistujia festivaalin tapahtumissa oli yhteenlaskettuna lähes 4000.

Festivaalitoimistolta ja ovimyynnistä ostetut liput menivät suurimmaksi osaksi Selänteen alueen asukkaille, samoin ilmaisesitysten yleisö koostui pääosin paikallisista. Suurin osa (92%) ennakkoon ja Ticketmasterin lipunmyyntijärjestelmän kautta ostaneesta yleisöstä matkusti festivaalille eri puolita Suomea. Suurin osa Helsingistä, pohjoisimmat Rovaniemeltä. Saavuttiinpa festivaaleille Floridan Gainesvillesta, Pariisista ja Brysselistäkin.

Eniten yleisöä vetivät Juhlagaala sekä Katja Lundén Companyn Flamencosauna. Kurssien ehdoton ykkönen oli Sari ja Jari Aaltosen Lavatanssipäivät.

Täydenkuun Tanssit -festivaaleilla ei syntynyt koronatartuntaketjuja, eikä yhtään yksittäistä tartuntaa ole kantautunut järjestän korviin.

Pyhäjärven Täydenkuun Tanssit -festivaali antoi haastatteluita 11 eri lehdelle ja kolmelle eri radiokanavalle. Useimmat lehdet julkaisivat artikkeleita ennen festivaalia, sen aikana ja festivaalin jälkeen. Finland Festivalsin mediaseuranta ilmoitti Täydenkuun Tansseista uutisnostoja 30.

Pyhäjärven Täydenkuun Tanssien Facebook- ja Instagram-sivut tavoittivat markkinoinnillaan ja ilmoituksillaan yhteensä yli 107.000 ihmistä ympäri Suomea.

Juhlavuoden festivaali järjestettiin Pyhäjärven kaupungin, Taiteen edistämiskeskuksen, Suomen Kulttuurirahaston ja Opetus- ja kulttuuriministeriön avustusten turvin. Koko juhlafestivaalin vuosibudjetista Suomen Kulttuurirahaston osuus on 46% (125.000€), Taiteen edistämiskeskuksen osuus 33% (99.000€), lippu- ja kurssitulojen osuus 8,7% (23.700), Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus 7,3% (20.000€) ja Pyhäjärven kaupungin osuus 5% (13.900€).

Vuoden 2021 avustuksista suurin osa (33%) on mennyt juhlafestivaalilla esiintyneiden taiteilijoiden ja teknikoiden sekä opettajien palkkoihin. 29% käytetään festivaaliorganisaation palkkoihin ja vuosittaisten, juoksevien kulujen maksuun. 23% menee näyttämötekniikan rakentamiseen ja loput 15% menevät markkinointi-, majoitus- ja matkakuluihin, festivaalin tilavuokriin ja ruokakustannusten kattamiseen sekä ostopalveluihin.

Pyhäjärven kaupungin avustus on kustannuspaikoitettu ja osoitettu käytettäväksi paikallisiin palveluihin. Festivaalin ostamat tuotteet ja palveluiden yhteenlaskettu summa verrattuna kaupungin avustukseen oli tänä vuonna kolminkertainen. Koko vuosibudjetista festivaali on käyttänyt pyhäjärvisiin palveluihin ja hankintoihin 17,7%.

Lähetimme yrittäjille kyselyn, ja kuten festivaalitapahtumat yleensä, myös Täydenkuun Tanssit vaikuttivat eniten ravintola- ja majoitusalaan. Vastanneet ravintola-alan yrittäjät kertoivat myynnin kasvaneen 100%, kolminkertaistuneen ja viisinkertaistuneen. Majoitusalan yrittäjät olivat myyneet hyvin koko kesän mutta festivaaliviikolla tarjonta oli loppuunmyyty. Muiden palveluiden tarjoajat ilmoittivat myynnin kasvaneen yrityksestä riippuen 0–30% festivaalin vaikutuksesta.

Oulun yliopisto teetätti vuonna 2020 tutkimuksen koko Pohjois-Pohjanmaan alueella kulttuurifestivaalien taloudellisista vaikutuksista. Tutkimuksen lopputulema oli, että julkisen sektorin antama suora taloudellinen tuki loi arvonlisäystä alueelle 6,66 euroa jokaista tukieuroa kohti. Kerroin muodostui festivaaliorganisaation ostamista palveluista, yleisön ja taiteilijoiden ostamista ja käyttämistä palveluista sekä markkina-arvosta.

Yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa voisi ja pitäisi olla paljon enemmän kuin nyt on. Tämä vaatii oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta myös yrittäjien puolelta. Kaikki yrittäjien yhteydenotot, jotka meille tänä vuonna tuli riittävän ajoissa järjestelyihin nähden, tuottivat yhteistyötä. Kaikki yrittäjät eivät olleet halukkaita yhteistyöhön, kun sitä ehdotimme itse.

Festivaali ei tuota paikkakunnalle verorahoja. Festivaalitapahtumat rakentuvat pääsääntöisesti niin, että esiintyjät, jotka suurimman työ tekevät, tulevat paikkakunnalle muualta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Taiteen edistämiskeskuksen intressi on tukea festivaalin taiteellista sisältöä ja mahdollistaa taiteilijoiden työllistäminen. Toinen tärkeä peruste avustusten myöntämiselle on tapahtumasaatavuuden turvaaminen alueilla, jotka sijaitsevat kauempana isoista kaupungeista ja kulttuuritapahtumista. Rahoittajien tehtävä on edistää taiteen tasa-arvoista saatavuutta ja saavutettavuutta asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, ja tätä työtä varten festivaali saa avustuksia rahoittajilta.

Näin taiteen ja kulttuurin tukeminen on Suomessa päätetty ja lakipykälin määrätty. Samalla periaatteella tuetaan harrastustoimintaa, urheilua, sivistystä ja koulutusta. Jääkiekkokaukalon jäädyttäminen, latujen ylläpito ja valaistus, valmentajien palkat, tennishallien ja urheilukenttien ylläpito ja välinehankinnat vaativat rahaa, johon kunnat varautuvat budjetissaan ja johon he voivat hakea avustusta valtiolta.

Lähteet:

Rytkönen, Mikko 2020: Kulttuurifestivaalien aluetaloudelliset vaikutukset Pohjois-Pohjanmaan alueella (Oulun yliopiston Kauppakorkeakoulu)

Finlex: Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019) Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 166/2019 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®

Avustusten myöntämisen perusteena on toiminnan ammattimaisuus. Pyhäjärven Täydenkuun Tansseilla vierailevat esiintyjät ovat korkeakoulun käyneitä taiteilijoita, tohtoreita, tanssin akateemikkoja ja professoreita. Tanssiopiston opettajat ovat alansa ammattilaisia. Laadun on oltava hyvää, jotta toimintaa voidaan ylläpitää vuodesta toiseen ja se vakiinnuttaa paikkansa avustusten jakajien keskuudessa.

Täydenkuun Tanssit -festivaali ei ole ”massafestivaali” vaan taidefestivaali. Avustusten jakajat edellyttävät, että taiteellinen taso on korkea, ja että esitykset ovat myös kokeellisia ja tanssitaidetta eteenpäin vieviä. Tämä ei houkuttele yleisöä sankoin joukoin, mutta sen arvo mitataankin toisin.

Pyhäsalmen Tassi ry on voittoa tavoittelematon järjestö. Sen toiminta ei pyöri lipputulojen varassa – vaikka niitä toki pyritään samaan – vaan avustusten, jotka festivaalin kautta siirretään eteenpäin taiteilijoiden palkoiksi ja alueen asukkaiden iloksi ja elämykseksi. Tämä rahoitusmalli mahdollistaa sen, että lippujen ja kurssien hinnat voidaan pitää maltillisina suurten kaupunkien taidelaitosten lippuihin verrattuna ja tapahtuma järjestää taiteellisesti riippumattomana.

Festivaalilla on kehittymisen paikka sponsorirahoituksen hankinnassa. Vuosittainen avustusten kirjoittaminen vie paljon aikaa mutta saadut apurahat auttavat festivaalijärjestelyissä harppauksia eteenpäin. Aikaa ja resursseja jää liian vähän yksittäisten sponsoreiden hankintaan, jotka parhaimmillaan ovat tukeneet festivaalia muutamilla tuhansilla euroilla. Tähän on silti satsattava festivaaliorganisaatiossa entistä enemmän. Veikkausvarojen vähenemisen myötä taiteen määrärahat pienenevät, ja Taike on jo ilmoittanut 15% pudotuksesta kulttuurin määrärahoissa viime vuosiin verrattuna.

Sekä yksityiset- että julkiset rahoittajat ovat ilmaisseet selvästi kantansa, ettei festivaalin budjetti voi jatkossa jakautua kuten se juhlavuonna jakautui. Kaupungin edellytetään seisovan taloudellisesti vahvemmin oman kaupungin tapahtuman takana ja osoittavan sille tukensa. Tapahtuman ja kaupungin yhteistyön edellytetään olevan pitkäjänteistä ja tapahtuman säilyvyyden ja kehittymisen kannalta riittävää.

Kuntien kulttuuritoiminnasta säädetään lailla (166/2019). Kuntien tehtävä on määritelty siinä sanasta sanaan näin (3 §):

Kunnan tehtävänä on järjestää kulttuuritoimintaa. Tämän tehtävän toteuttamiseksi kunnan tulee:

1) edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä;

2) luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle;

3) edistää kulttuurin ja taiteen harrastamista sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa;

4) tarjota mahdollisuuksia kulttuurin ja taiteen eri muotojen ja alojen tavoitteelliseen taide- ja kulttuurikasvatukseen;

5) edistää kulttuuriperinnön ylläpitämistä ja käyttöä sekä paikallista identiteettiä tukevaa ja kehittävää toimintaa;

6) edistää kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa;

7) edistää kulttuurista vuorovaikutusta ja kansainvälistä toimintaa ja toteuttaa muita kulttuuriin ja taiteeseen liittyviä toimia.

Kunnan tulee 1 momentin mukaisia tehtäviä ja niihin liittyviä palveluita järjestäessään ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja voimavarat sekä eri väestöryhmien tarpeet.

Kunta voi järjestää kulttuuritoiminnan itse taikka yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kuntien kulttuuritoiminnan järjestämisessä tulee olla riittävää ja monipuolista asiantuntijaosaamista.

Tässä tehtävässä Täydenkuun Tanssit -festivaali on jatkossakin mielellään mukana edistämässä vetovoiman ja pitovoiman lisäksi myös alueen lumovoimaa ja valovoimaa. Kunhan festivaaliorganisaatiolla on tähän riittävä kaupungin taloudellinen ja henkinen tuki.

Taina Ala-Ketola

Pyhäsalmen Tanssi ry: toiminnanjohtaja

#