maanantai 18.10.2021 | 21:13
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Jouni Tilli kolumnissaan: Kyläpäälliköt ilman rajoja?

To 30.9.2021 klo 18:30

Kunnallisalan kehittämissäätiön selvitysten mukaan luottamushenkilöiden epäasiallinen käytös viranhaltijoita kohtaan on edelleen ongelma, vaikka edistystä on tapahtunut. Yllättävän moni paikallispoliitikko tuntuu yhä luulevan, että kansalta saatu luottamus oikeuttaa mestaroimaan niin kuin huvittaa, koska päättäjä on vastuussa vain äänestäjilleen.

Kuntalain mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Hänen käytöksensä ei saa olla yleisesti hyväksyttyjen käytösnormien vastaista, lain esitöissä tarkennetaan.

Epäasiallinen kohtelu ja häirintä ovat esimerkiksi toisen työnteon arvostelua ja vaikeuttamista, ammattitaidon vähättelyä, perusteettomien syytösten esittämistä, uhkailua, sosiaalista eristämistä, seksuaalista häirintää tai pilkkaamista. Kun henkinen väkivalta jatkuu, ilmapiiristä tulee ahdistava, mikä puolestaan vaikuttaa jaksamiseen myös vapaa-ajalla.

Jo luottamushenkilön toistuva puuttuminen viranhaltijan työskentelyyn saattaa täyttää epäasiallisen käyttäytymisen merkit. Näin voi olla myös ”Tämä ei jää tähän!” -tyyppisen uhittelun kohdalla. Yksittäisellä luottamushenkilöllä ei muutenkaan ole omaa roolia kunnan henkilöstöhallinnossa tai viranhaltijoiden ”ohjeistajana”, vaan hän toimii aina toimielimen jäsenenä sen päätösten mukaisesti.

Päättäjällä ei siis ole minkäänlaista poliittista tai moraalista oikeutta esimerkiksi käskyttää, huutaa, paiskoa ovia tai painostaa muita luottamushenkilöitä tai viranhaltijoita. Olin aikanani erittäin hämmästynyt siitä, että muutamat kokeneetkin päättäjät tuntuivat ajattelevan viranhaltijoiden olevan melkein kuin vapaata riistaa, joita saa kohdella miten tahansa, kunhan muistaa esittää olevansa viattomasti äänestäjien asialla.

Kunnalla on velvollisuus työnantajana puuttua myös luottamushenkilön epäasialliseen kohteluun työntekijää kohtaan. Toimivalta ja vastuu ovat kunnanhallituksella työnantajan edustajana.

Pelkkä epäilys epäasiallisesta käytöksestä oikeuttaa ottamaan asian puheeksi. Työturvallisuuskeskuksen kuntavaalien alla julkaistussa oppaassa korostetaan, että puheenjohtajistolla on erityinen vastuu kunnioittavan, avoimen ja osallistavan ilmapiirin luomisessa. Kokouksissa puheenjohtajan on huolehdittava siitä, ettei ketään kohdella asiattomasti. Erimielisyydet on hoidettava ammattimaisesti.

Päätöksenteon ympäristössä on tapahtunut muutoksia, jotka osaltaan ovat vaikuttaneet häirinnän lisääntymiseen. Valta on pirstoutunut, ja vuorovaikutus on muuttunut sosiaalisen median ja tiedon saatavuuden kehittymisen myötä. Vähemmistöön jäämisen ärtymys voi kanavoitua viranhaltijaan, joka ei ole esitellyt asiaa kiukuttelijalle sopivalla tavalla. Seurauksena voi olla yritys rapauttaa luottamus nostamalla yksittäinen työntekijä tikunnokkaan. ”Kuopan kaivaminen taustalla” oli yleisimpiä mainintoja kunnanjohtajille tehdyssä kyselyssä.

Medialla on kehityksessä iso rooli, selvityksissä huomautetaan. Riitaisa puhetapa on normalisoitunut. Palstatilaa saa helpoimmin ylittämällä sovinnaisuuden rajoja, ärähtämällä, vuotamalla asioita luottotoimittajalle sekä uhriutumalla ja syyllisiä etsimällä. Jos toimittaja lähtee mukaan touhukkaan poliitikon ”kampanjaan”, vastuullinen journalismi, tasapuolisuus ja kokonaiskuva unohtuvat helposti.

Turvallinen ympäristö on erittäin tärkeä kuntien päätöksentekokyvyn ja osallistumisen varmistamisessa. Sopivien ja sopimattomien puhe- ja käytöstapojen rajojen tulisi olla selvät ja niistä olisi tärkeää muodostaa yhteinen käsitys esimerkiksi valtuustokauden alussa. Lisäksi pitäisi olla jämäkät keinot, joilla häirintätapauksiin tartutaan entistä nopeammin ja tomerammin.

Toimintakulttuuri on ratkaisevassa osassa myös siinä, miten kunta pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, kuten pätevän työvoiman saatavuuteen. Tämä ei erityisesti pienissä kunnissa suinkaan ole itsestäänselvyys. Samalla nykyisen henkilöstön työturvallisuudesta ja jaksamisesta huolehtiminen on entistä tärkeämpää.

Nollatoleranssi epäasialliselle kohtelulle ja häirinnälle on aina strateginen päätös. Mietitäänhän Selänteen alueella kuntien etua myös tästä näkökulmasta?

Kirjoittaja on dosentti, joka tutkii poliittista ja uskonnollista vallankäyttöä retoriikan näkökulmasta. Tällä palstalla hän pohtii Selänteen alueen kuntapolitiikan ihmeellistä maailmaa.

#