tiistai 21.9.2021 | 13:22
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Teema

20 vuotta sitten porsaspula sai sikatilalliset perustamaan yhteisen emakkosikalan

Seija Martiskainen
To 2.9.2021 klo 11:00

Alkuperäinen ja ikänsä Pyhäjärvellä asunut Hannu Kyllönen on toimitusjohtajana kärsämäkisessä porsitussikalassa, Porsasmäki Oy:ssä, jossa on tällä hetkellä yli 5 000 possua ja pikkuporsasta.

– Meillä on tällä hetkellä viisi osakasta, viisi työntekijää ja minä, korona on vaikuttanut vain ulkomaisten työntekijöiden saantiin, toteaa Kyllönen.

– Syy, miksi sikala on juuri Kärsämäellä, johtuu ihan siitä, että Kärsämäellä on peltoa tiiviisti isoilla alueilla sikalan ympärillä eli lannanlevitysalueiden takia.

Välitysporsaiden pula oli 2000-luvun alussa jokakesäinen ilmiö, kunnes lopulta vaje muuttui pysyväksi olotilaksi.

– 1900-luvun loppupuolella sikatilojen kannattavuus oli huono, kun lihasian hinta painui alas. Silloin monen emakkosikalan karsinat tyhjentyivät ja oviin lyötiin laudat, Kyllönen kertoo.

Koska kysyntä ei vastannut tarjontaa ja aika oli kaikin puolin otollinen Porsasmäen emakkosikalalle, Kyllönen päätti perustaa osakeyhtiön yhdessä muiden osakkaiden kanssa.

– Porsaita menee muun muassa Atrian porsasvälitykseen sekä Nivalan Sikarinkiin.

Kyllönen on aikoinaan 1980- ja 1990-luvulla työskennellyt turvesuolla, mutta nykyään hänelle riittää Sikalan lisäksi oman maatilan hoito Pyhäjärvellä.

Atrian puolesta porsaille määritettiin rotu, joka on tanskalaispohjainen, valinnan kriteerit tulevat porsastuotannosta sekä ominaisuuksista.

Emakot keinosiemennetään kouluttautuneiden työntekijöiden toimesta eteläpohjanmaalaiselta karjuasemalta tulleella siemennesteellä, jossa on mukana sekä puhtaita- että risteytysgeenejä.

– Työnä emakkosikalatoiminta on haastavaa, joka vaatii tekijältään ammattitaitoa ja paljon työtä. Se on myös tämän työn parhautta eläinten hoitamisen rinnalla, naurahtaa Kyllönen.

Emakot porsivat vuodessa noin 2.5 kertaa eli vuodessa yksi emakko synnyttää suurin piirtein 30 porsasta. Vanhimmat emakot ovat jo seitsemänvuotiaita, ja ensimmäisen kerran ne porsivat noin vuoden ikäisenä.

Pienestä, vasta vieroitetusta, 10-kiloisesta pikkuporsaasta kasvaa yli 200-kiloinen sika noin vuodessa. Se ei ole ihme, kun vuodessa vähän yli 5000 possulle menee 1 200 000 kg pääasiassa ohraa ja vehnää, mutta myös kauraa. Näiden lisäksi possut syövät ohravalkuaisrehua, jota sikalaan tulee Koskenkorvan viinatehtaalta.

Porsasmäellä päästöt on otettu hyvin huomioon toiminnassaan, sillä he viilentävät lannan samalla periaatteella kuin maalämpöpumppu toimii, eli keruupiirit ovat lantakourujen pohjassa.

– Siellä on satoja metrejä putkia ja niillä viilennetään lantakourussa oleva lanta, ettei ammoniakkia haihtuisi ilmaan paljon. Tällä tavoin sikalan ammoniakkipäästöt pienenevät merkittävästi, noin kymmenesosaan. Sikalasta ja lannasta tulevalla hukkalämmöllä lämmitetään sikalaan muun muassa käyttövesi sekä lattialämmitys. Talvella täytyy olla kuitenkin hakelämmitys lisänä.

Tulevaisuuden näkymät on hyvät ja suunnitteilla on vapaat porsituskarsinat, joissa emakoilla on enemmän tilaa poikia ja imettää pieniä porsaitaan.

KOMMENTTI

Kommentti

Oli ihana käydä tutustumassa Porsasmäen toimintaan ja melkein teki mieli ottaa yksi porsas mukaan, mutta kun johtaja vei minut katsomaan emakkoja, niin en olisi arvannut kuinka hurjan isoja niistä pienistä söpöläisistä kasvaakaan.. Porsas jäi sinne tyytyväisenä leikkimään ja hyvä niin.

Seija Martiskainen

#