tiistai 24.5.2022 | 12:57
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kriitikot varokaa: Kaupungin Kaunein on taas täällä!

Emilia Tiitto
La 24.7.2021 klo 10:00

Vuonna 1985 viisi nuorta punkkaria lauloivat Öljymäen Essosta kitarat vinkuen ja rummut päristen. Kaupungin Kaunein oli haapajärvis- ja pyhäjärvislähtöinen kasaribändi, jota fanit rakastivat ja arvostelijat tarkkailivat. Bändin lopetettua musiikkilehti Rumba arvosteli bändin levyn huonoksi ja totesi jäävänsä odottamaan Getsemanen Kesoilia ja Kaunareiden paluuta. Nyt kriitikon toive on toteutunut, sillä bändi nousee lavalle 34 vuoden tauon jälkeen.

– Kysyin Markku Vilppolalta, pitäisikö tehdä come back, ja hän sanoi, että jos saat mukaan ammattimuusikot - mikä ettei, kertoo yhtyeen sielu ja biisintekijä Timo Mikkola.

Syyskuussa Kaupungin Kaunein tekee paluun aloittamalla kiertueensa Oulusta. Kiertue saapuu myös Pyhäjärvelle, Utajärvelle ja Haapajärvelle, päättyen lopuksi Ouluun.

– Teemme paluun huumoria kunnioittaen. Olemme aina lähteneet lavalle sarkasmin ja maneerien kanssa. Jos tämä ei olisi hauskaa, emme olisi jatkaneet.

Kaupungin Kauneimman alkujuuret löytyvät vuodelta 1982, jolloin bändi toimi nimellä Rappio. Jo muutaman vuoden päästä nimi vaihdettiin - entinen nimi oli liian punkahtava musiikkiin nähden.

– Hengailin pitkään pihtiputaalaisen yhtyeen Ratsian kanssa, ja he opettivat minulle kitarasoinnut. Sen myötä tunsin, että halusin oman bändin. Pian kysyin jalkapallokaveriltani Pekka Rautaojalta pantaisiinko bändi pystyyn.

Aluksi Mikkola ja Rautaoja soittelivat kaksin. Myöhemmin Pyhäjärveltä löytyivät kitaristi ja rumpali: Markku Vilppola ja Ahti Nurmesjärvi.

– Iskimme kitarat ja kamppeet junaan ja lähdimme Pyhäjärvelle treenaamaan. Joskus treenasimme Haapajärvellä yrittäjätalolla ja Kaunistolla, joskus kirjastolla tai Nokkouden koululla.

Elettiin punkin jälkikautta, kun bändi alkoi keikkailla Haapajärvellä ja lähialueilla. Pian kuitenkin huomattiin, että rumpalin oli liian monimutkaista hoitaa sekä soittaminen että laulaminen.

– Haapajärveltä löysimme kööriin mukaan Janne Saarelan, joka lauloi kappaleista puolet ja soitti loput. Sillä kokoonpanolla teimme levyjä ja keikkailimme joka viikonloppu.

Kun Saarela lähti Ruotsiin, oli bändi taas samassa tilanteessa: 4 jätkää etsimässä rumpalia.

– Päätukenamme toimi Alpo Saarela, joka lainasi meille pakettiauton ja hankki julisteet. Saimme lainata myös Jorma Eräntien sinistä dieselmersua, Mikkola naurahtaa.

Musisoinnin välissä bändin pojat kävivät armeijan ja taiteilivat keikat kasaan puuttuvista jäsenistä huolimatta. Levy-yhtiö hiillosti tekemään uusia biisejä, mutta opiskelut painoivat päälle.

– Lokakuussa 1987 meillä oli melkein kasassa levy, mutta osa bändistä halusikin vaihtaa tyylin englanninkieliseen rockmusiikkiin. Siinä vaiheessa jättäydyin pois ja otin vastaan opiskelupaikan.

Mikkola muutti Ähtäriin suorittamaan metsätalousinsinöörin tutkinnon.

Mikkola oli lähtenyt bändistä ja lyönyt ovet kiinni musiikille. Ovi pysyi kiinni viime vuoden heinäkuuhun asti.

– Minulla tuli elämässäni eteen huono vaihe. Olin loppiaisena Ylläksellä, kun huomasin, että kuntoni oli heikentynyt ja eri paikkoja särki. 8. päivä helmikuuta sain diagnoosin harvinaisesta verisyövästä, leukemiasta.

Maatessaan viisi kuukautta sairaalassa ja eristyspotilaana Oulussa ja Turussa Mikkola löysi musiikin voiman uudelleen.

– Syöpä herätti minut muistamaan, että elämässä on muutakin kuin työ. Saatoin herätä Turussa aamuneljältä ja alkaa soittelemaan uutta melodiaa.

Nyt Mikkolalle on tehty kantasolusiirto, ja hän kuntouttaa itseään taisteluintoa puhkuen. Syyskuussa hän palaa osa-aikaisesti töihin.

– Enää pikkuasiat eivät aiheuta harmia. Sain toisen mahdollisuuden ja ymmärrän nyt nauttia elämästä.

Tänä vuonna bändi esittää kiertueellaan 17 kappaletta, joista viimeinen Mun elämä voittaa menee Mikkolalla eniten tunteisiin. Laulu on tehty 40 vuotta sitten, mutta vasta nyt iskee syvimmälle.

– Yleisössä voi olla niitä, jotka ovat kuunnelleet meitä 80-luvulla tai nuorisoa, jotka ovat löytäneet meidät nyt.

Lavalle nousee yhteensä kuusi jäsentä, joista Mikkola ja Markku Vilppola ovat ainoat alkuperäiset.

– Keikkojen jälkeen julkaisen levy-yhtyeen kanssa julkaisemattomista biiseistä uuden LP:n nimeltä Getsemanen Kesoil; sympatiaa landejätkille. Yritän järjestää myös pienimuotoiset 80-luvun festarit, Mikkola suunnittelee kasvot hymyssä.

#