tiistai 21.9.2021 | 14:10
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Henkilökuvassa Täydenkuun Tanssit -festivaalin taiteellinen johtaja Alpo Aaltokoski – Festivaalien tulevaisuus näyttää turvatulta

Seija Martiskainen
Pe 23.7.2021 klo 10:00

Pyhäjärvi

Alpo Aaltokoski on Täydenkuun tanssifestivaalien 30-vuotisjuhlan taiteellinen johtaja. Hän on toiminut virassaan myös vuosina 1995-1998 ja 2010-2012.

Alpo Aaltokoski Company on perustettu 26 vuotta sitten nykytanssiesityksiä varten. Aaltokoski itse on kotoisin Pyhäjärveltä.

– Näin ensimmäisen livetanssiesityksen vuonna 1975 Pyhäjärven Ikosen koululla ja silloin tiesin, mitä todella halusin tehdä.

Täydenkuun Tanssien toimintaperiaatteissa huomioidaan saavutettavuus, tasa-arvo, ihmisoikeudet ja kaikenlaisen syrjinnän vastustaminen.

– Me olemme ihmisiä ja samanarvoisia jokainen, toteaa Aaltokoski.

Aaltokoski on luonut jo yli 60 koreografiaa, ja hänen esityksiään on esitetty yli kolmessakymmenessä eri maassa. Vuonna 2003 Taiteen keskustoimikunta nimitti hänet taiteilijaprofessorin virkaan.

Tasavallan Presidentti myönsi Aaltokoskelle vuonna 2013 Pro Finlandia -mitalin, joka on suomalaisille poikkeuksellisen ansioituneille taiteen ja tieteen tekijöille vuodesta 1945 lähtien myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkki.

Täydenkuun tanssifestivaali sai alkunsa vuonna 1992, kun Marjo Kuusela oli harjoittelemassa esitystä Pelurit. Esityksestä oli järjestetty Pyhäjärvellä ennakkonäytös, ja siitä oli syntynyt idea: Miksi Pyhäjärvellä ei voisi olla enemmänkin tällaista toimintaa? Festivaali alkoi Marketta Viitalan aloitteesta, mukana olivat myös Tommi Kitti ja Marjo Kuusela.

Festivaalien ensimmäinen tilausteos tuli Aaltokoskelta. Teos oli nimeltään Yönvartija, ja se sai kaikissa lehdissä loistavat arvostelut. Aaltokoskelle itselleen Yönvartija oli läpimurtoteos.

Aaltokosken kohokohta taiteilijan uralla on ollut Venezuelassa, missä 2800 hengen katsomo oli räjähtänyt hurraa-huutoihin, kun Aaltokoski oli esittänyt sooloesityksen Deep. Aaltokoski ei meinannut päästä lavalta ollenkaan pois ottaessaan vastaan suosionosoituksia.

– Se oli outo paikka nöyrälle pohjoismaalaiselle miehelle.

Kokemukset ja ikä on muuttanut Aaltokoskea avoimemmaksi, ja hän on oppinut tuomaan enemmän tunnetta mukaan näytöksiin sekä olemaan oma aito itsensä.

Vaikeana aikana Aaltokoski muistaa toisen opiskeluvuotensa Helsingin Teatterikorkeakoulussa vuonna 1989. Tuolloin nuori Aaltokoski oli ahminut jatkuvasti eri kursseja, mikä johti ylisuorittamiseen ja itsensä kuormittamiseen.

– Olisin ollut valmis lopettamaan. Lopettamisen sijaan rupesin kuitenkin miettimään, miksi toimin niin ja mihin minulla oikein oli kiire.

Pysähtymisen jälkeen Aaltokoski osasi olla itselleen armollinen sekä nauttia koulusta.

Festivaalin merkityksen suomalaisessa kulttuurikentässä Aaltokoski kokee pysyneen samana tai jopa kasvaneen.

– Olemme saanet toiseksi suurinta tanssifestivaaliavustusta valtiolta jo vuosien ajan. Heidän täytyy siis nähdä festivaalin merkitys tärkeänä, koska tapahtumaa halutaan rahoittaa. Saamme myös useita satoja yhteistyöpyyntöjä kotimaasta sekä ulkomailta.

Festivaalin tulevaisuus näyttää hyvältä ja ensi vuoden suunnitelmat ovat vakaalla pohjalla. Festivaalia ollaan jopa suunnittelemassa ympärivuotiseksi tapahtumaksi.

– Sehän olisi kulttuuriskandaali, jos joku festivaalin tappaisi, naurahtaa Aaltokoski.

#