maanantai 18.10.2021 | 19:23
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Teema

Välikankaan tuulipuisto nousee vauhdilla pystyyn Haapajärvellä – Kaiken pitäisi olla valmista heinäkuun loppuun mennessä

Satu Kangas-Viljamäki
Pe 21.5.2021 klo 11:08 | päivitetty pe 11:16

Oltiinpa itse tuulivoimasta mitä mieltä tahansa, Välikankaan tuulivoimalan pystytysoperaatio tekee vaikutuksen keneen tahansa. Vestaksen V150 4.3 megawatin tuulivoimalat ovat isoja. Siis todella isoja. Niin isoja, ettei niiden kokoa ole aiemmin käsittänyt, vaikka monenlaisia tuulivoimaloita on tullut tiirailtua ohi kulkiessa.

Välikankaan tuulipuiston rakentaminen alkoi reilut vuosi sitten puuston poistolla.

– Pyrimme saamaan ne hommat valmiiksi ennen kelirikkoa, minkä jälkeen syksyllä rakensimme alueen infran eli tiet ja nostokentät. Kunnostimme esimerkiksi Veivarinperäntietä Tuulivoimayhtiön rahalla neljä kilometriä, ABO Wind Oy:n rakennuspäällikkö Arto Pyhtinen kertoo.

Maa-alue, jolle tuulipuisto nousee, on sekä yksityisten että Metsähallituksen omistamaa ja tuulipuisto on alueella vuokralla.

Maanrakennustöiden valmistuttua tuulivoimaloille rakennettiin perustukset.

– Kunkin tuulivoimalan alla on 80 cm murskepeti, jonka päälle tehdään halkaisijaltaan noin 26 metrin kokoinen pohja. Murskeen päälle tehdään raudoitus (teräsmäärä n. 99 tonnia), joka valetaan betonilla reunaltaan matalalla muotilla. Betonin lujuusluokka on C55 ja perustuksen yläreunassa C90. Siitä saa hyvän mielikuvan, kun ajattelee, että tavallisessa kerrostalossa käytetään C30-luokiteltua betonia, Pyhtinen kertoo.

– Samaan ”kakkuun” asennetaan raudoituksen keskelle pulttikehä, johon torniosa myöhemmin kiinnittyy. Kun valu on tehty, pohjan päälle tulee vielä maata. Pohja painaa valmiina noin 2000 tonnia, hän jatkaa.

Tuulivoimalan torni on terästä ja se asennetaan perustuksiinsa pala kerrallaan. Ensimmäinen, lyhyin ja paksuin osa on noin 20 metriä ja mitä ylemmäs mennään, sen ohuemmaksi ja pidemmäksi tornin osat käyvät.

– Osat kiinnitetään toisiinsa samanlaisella pulttiliitännällä kuin perustuksissakin on, Pyhtinen kertoo.

Kun torni on valmis, sen päähän asennetaan noin linja-auton kokoinen naselli eli konehuone. Nasellin etuosaan kiinnittyy roottori eli hub. Nasellissa sijaitsee mm. voimansiirto ja generaattori, jossa tuulen liike-energia muuttuu sähköksi.

– Yksi lapa painaa noin 17 500 kiloa.

Välikankaan tuulipuistossa oli alkuviikosta pystyssä kolme kokonaista tuulivoimalaa sekä useita noin 50 metriä korkeita alkuja.

– Pienemmät nosturit aloittavat voimalan pystyttämisen ja nostavat niitä niin pitkälle kuin yltävät. Meillä on täällä käytössä kaksi isoa päänosturia, jotka liikkuvat voimalalta toiselle sitä mukaan, kun työ edistyy. Kahdella päänosturilla työ etenee jouhevasti, Pyhtinen kertoo.

Välikankaan tuulipuistoon on rakennettu myös oma sähkövoimala, joka liitetään myöhemmin niin sanottuun Pysäysperän kytkinasemaan.

Kun tuulipuisto on valmis, siellä pidettäneen avoimien ovien päivä.

– Näin olemme aina tehneet, mutta kaikki riippuu nyt Covid-19 -tilanteesta ja omistajan eli Luxcaran mielipiteestä, Pyhtinen pohtii.

Tuulipuiston elinkaari on noin 25 vuotta, minkä jälkeen se joko modifioidaan uudelleen tai puretaan.

– Teknologia menee niin nopeasti eteenpäin, että epäilen näiden voimalaitosten olevan 25 vuoden kuluttua auttamattoman vanhanaikaisia. Vuodesta 2017 koneiden tehot ovat kaksinkertaistuneet, joten kukaan ei tiedä millaista teknologiaa meillä on 25 vuoden kuluttua. Purettua tuulipuistoa voi käyttää monilla muilla elämäalueilla uudelleen, esimerkiksi Tanskassa vanhoista siivistä on tehty pyöräkatoksia koulujen pihalle. Siivet ovat lasi- ja hiilikuidun komposiittia, Pyhtinen kertoo.

Kun Pyhtiseltä kysyy mielipidettä tuulivoiman mahdollisista terveysvaikutuksista, hän kertoo asiaa tutkitun paljon.

– Tuloksia on erilaisia, ei minulla ole siihen muuta sanottavaa. Ainakin karhut, hirvet ja sudet viihtyvät tuulipuistoissa, jos siitä voi jotain päätellä.

Moni on miettinyt myös sitä, mitä pakkanen ja talvi tekee tuulivoimaloille.

– Talvella tuulee enemmän kuin kesällä ja tuotanto on silloin huipussaan, joten talvi ei ole meille ongelma.

Sekin mietityttää, lentävätkö linnut tuulivoimaloiden lapoihin? Pyhtinen rauhoittelee ja sanoo voimalan olevan niin korkea, etteivät useatkaan linnut lennä niin korkealla.

– Me pidämme alueen tiet auki jatkossa talvellakin, mikä helpottaa metsässä kulkemista monella tapaa. Täällä saa jatkossa metsästää, marjastaa tai vain nauttia luonnosta ihan vapaasti.

Haapajärven Välikankaan Tuulivoima Oy:n omistaa siis saksalainen Luxcara. Työmaan maanrakennuksesta ja betonitöistä vastaa KSBR, jonka alihankkijana on toiminut muun muassa sieviläinen Takanen MR Oy. ABO Windin rooli työmaalla on valvonta, sillä puisto on alkujaan heidän suunnittelema.

Välikankaan tuulipuistoon on määrä valmistua heinäkuun loppuun mennessä.

#