sunnuntai 16.5.2021 | 12:47
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kulta & Kello Kärkkäinentäyttää 40 vuotta, ja yrittäjä Risto Kärkkäisen kultasepäksi valmistumisesta tulee kuluneeksi pian 30 vuotta

Satu Kangas-Viljamäki
To 22.4.2021 klo 13:56

Haapajärvisen Kulta & Kello Kärkkäinen Ky viettää tänä vuonna juhlavuottaan – useampaakin sellaista. Yritys täyttää 40 vuotta, ja yrittäjä Risto Kärkkäisen kultasepäksi valmistumisesta tulee kuluneeksi pian 30 vuotta. Riston puoliso, yrittäjä Kreetta Kärkkäinen puolestaan täytti vastikään 50 vuotta.

– Syntymäpäivät vietämme kesällä oman perheen kesken, mutta yrityksen merkkipaaluja juhlimme liikkeessä, kakkukahvien merkeissä, kunhan koronarajoitukset hellittävät, Risto ja Kreetta lupaavat.

Niin kuin useimmat hyvät tarinat, Kulta & Kello Kärkkäisen historiakin alkaa sattumasta.

– Vanhempani muuttivat Haapajärvelle 60-luvun lopulla ja heillä oli pieni maatila. Äiti hoiti lehmät ja isä panosti koneisiin ja koneurakointiin, Risto kertoo ja jatkaa: – Äidille puhkesi astma ja lehmät jouduttiin laittamaan pois.

Sattuman (tai kohtalon) johdattamana Kärkkäisen perhe sattui vierailemaan vanhempiensa luona samaan aikaa Elorannan perheen kanssa.

– Heillä oli täällä siihen aikaan kultasepän liike ja kun asia tuli kahvipöydässä puheeksi, äidistä tuli heidän kiireapulaisensa.

Kun Elorannat jäivät eläkkeelle ja lopettivat liiketoimintansa, Riston äiti, Soili Kärkkäinen päätti perustaa oman liikkeen.

– Ensimmäinen liikkeemme avattiin 1981 Hiljalankatu viidessä.

Liiketoiminta lähti nousuun ja tilat jäivät nopeasti pieneksi.

– Toimimme joitain vuosia nykyisen POPpankin päädyssä olevassa liiketilassa, kunnes ostimme Jääskeläisen kukkakaupan yrittäjien kanssa nykyisen kiinteistömme. Ystäväni ja tukijani, jo edesmennyt Jussi Saloranta suunnitteli kiinteistön värit, ja me olemme halunneet pitää niistä kiinni siitä lähtien, Risto kertoo.

Rakennuksessa toimi ennen Kärkkäistä Halonen-Korpi, jonka suku käy edelleen säännöllisen epäsäännöllisesti paikan päällä muistelemassa menneitä.

– Isä ajoi maatalousurakointinsa alas ja siirtyi hänkin liikkeeseen. Etenkin kun minä olin tehnyt hänelle selväksi, ettei minusta tule maanviljelijää. Liikeala kiehtoi enemmän ja koin alan omakseni heti alusta pitäen.

Lukion jälkeen Risto haki kultaseppäkouluun Lahteen.

– Kotona piti tehdä ennakkotehtävät, joiden perusteella hakijoita kutsuttiin kahden päivän pääsykokeisiin. Testeissä käytettiin pinsettejä, piirrettiin ja muotoiltiin, minkä lisäksi kaikki haastateltiin. Kouluarvosanoilla ei ollut kouluun pääsemisen kanssa mitään tekemistä, vain osaamisella, Risto muistelee ja kertoo ajan olleen sellainen, ettei alan liiketaustaa katsottu koulussa hyvällä.

– Minun piti koko ajan todistaa, että olin itse halunnut kouluun, eivätkä vanhempani olleet lähettäneet minua sinne.

Riston kultasepäksi valmistumisesta tulee tänä keväänä 30 vuotta.

– Olen sitä sukupolvea, joka on oppinut kaikki vanhat työmenetelmät ja joita pidän edelleen voimassa, vaikka nykypäivänä meillä on käytössä 3D-tulostimet ja kaikki nykyajan vempaimet.

Entä Kreetta? Mistä ja miten Risto hänet ”nappasi” – sattumalla (tai kohtalolla) oli siinäkin näppinsä pelissä.

– Olen koulutukselta sairaanhoitaja ja työskentelin ennen paljon ambulanssissa, Nivalasta kotoisin oleva Kreetta kertoo.

Kreetan perheellä oli perintösormuksia, joista he keksivät teettää Kreetalle sekä hänen äidilleen ja siskolleen uudet sormukset.

– Risto teki silloin Raahessa keikkahommia ja minä Pattijoella, joten vein sormukset hänelle Raaheen työstettäväksi. En tiennyt tätä liikettä olemassa olevaksikaan silloin, Kreetta muistelee.

Sormusten oli määrä valmistua jouluksi, mutta kun Kreetta haki sormukset, ne eivät olleetkaan tilauksen mukaiset.

– Meillä oli mennyt Haapajärven ja Raahen kuvastojen sivut sekaisin, Risto kertoo.

Kreetta toi sormukset Haapajärvelle muutamaa päivää ennen joulua, ja Risto korjasi ne. Riston mieleen päällimmäiseksi jäi ihmetys, miksi tuo nuori nainen ei suuttunut hänelle, vaan oli kohtelias ja asiallinen virheestä huolimatta.

– Sen jälkeen teetätin Ristolla lisää sormuksia ja ne piti kruunu-leimata silloisten säännösten mukaan. Risto toi ne Nivalaan Oulusta tullessaan ja minä kohteliaasti keitin hänelle kahvit. Elettiin jälleen joulunalusaikaa. Aattona Risto lähetti minulle tekstiviestin ja toivotti minulle hyvää joulua. Siitä se sitten lähti ja 20 vuotta olemme jo yhdessä taistelleet, Kreetta kertoo.

Kreetta tuli mukaan perheen liiketoimintaan 2000-luvun alussa ja hänen mukanaan liikkeeseen otettiin vaatepuoli.

– Jätin sairaanhoitajan työt, vaikka äiti kysyi monta kertaa, olenko nyt aivan varma. Olen luonteeltani sellainen, että kun jokin linja valitaan, siinä pysytään. Tein vielä jonkin aikaa joitain tuurauksia hoitoalalla, ja ambulanssissa erilaisissa tapahtumissa, mutta siitä on jo kauan.

Nykyisessä työssään Kreetta pitää parhaana asiakkaitaan ja heidän korujensa tarinoita.

– Olemme pääsääntöisesti aina mukavien asioiden äärellä. On häitä, syntymäpäiviä ja lasten syntymiä, ihmiset ovat hyvällä tuulella. Koruihin liittyy lähes aina jokin tarina tai jopa sukuhistoria. Minusta on aivan upeaa kuulla niitä, Kreetta kertoo ja kokee perheiden perinteiden ja historian siirtämisen sukupolvelta toiselle erittäin tärkeänä osana työtään.

– Se, että voimme muokata suvun vanhoja koruja ja uudistaa niitä uuden sukupolven käyttöön, on mun juttu. Minä jututan asiakasta, kuuntelen toiveet, annan ehdotuksia, minkä jälkeen tilaus on valmis Riston toteutettavaksi.

Soili Kärkkäinen kuoli vuonna 2006 ja yrityksen vetovastuu siirtyi nuoremmalle sukupolvelle virallisesti 2013 Riston isän, Juhanin poismenon myötä.

Yritys tekee tiivistä yhteistyötä lähialueen oppilaitosten ja koulujen kanssa, minkä vuoksi yrityksessä on usein työharjoittelijoita.

– Nytkin meillä on verkkokaupan puolella useita harjoittelijoita, Risto sanoo ja korostaa, miten tärkeä nuoren on päästä alkuun työelämässä.

– Jos joku haluaa oppia minulta jotain ja minä en häntä opeta, hän muistaa minut aina ikävässä mielessä ja etsii tiedon jostain muualta.

Kreetta puolestaan on opiskellut työn ohessa miltei koko yrittäjyytensä ajan.

– Itsensä kehittäminen ei saa loppua. Harjoittelijat tuovat uutta verta alalle, ja voihan sitä joskus käydä niin onnellisesti, että voin tarjota heistä jollekulle työpaikan.

Kullan hinta on ollut korkealla jo pitkään, ja se on vaikuttanut Kulta & Kello Kärkkäisellä, kuten kaikkialla muuallakin kultakorujen hintaan.

– Asiakkaat ovat suosineet hopea- ja teräskoruja pitkään, mutta etenkin teräksessä on se hankaluus, että sitä ei voi muokata jälkikäteen, Kreetta kertoo ja sanoo kultakorun olevan nousemassa jälleen ykköseksi.

– Kulta- ja kelloala on kärsinyt koronasta todella paljon. Kun juhlia ei ole voitu pitää, lahjojakaan ei ole hankittu. Tästä syystä pienemmät yritykset ovat kampanjoineet huhtikuussa oman alansa puolesta, ja me muiden mukana. Hullutellaan huhtikuussa -kampanjalla olemme pyrkineet tuomaan esille monipuolista palveluamme aina arvioinnista yksilöllisesti suunniteltuihin korumallistoihin. Moni alan toimija on panostanut nyt verkkokauppaan, mikä meillä on ollut toiminnassa jo pidemmän aikaa, Kreetta kertoo, mihin Risto kertoo mielenkiintoisen yksityiskohdan:

– Emme olisi ikinä arvanneet, että ihmiset tilaavat verkkokaupasta eniten seinä- ja herätyskelloja.

Korona on hankaloittanut alan toimintaa myös maailmanlaajuisesti.

– Alan messuja ei ole pidetty viime, eikä tänä vuonna. Normaalisti käymme Italiassa kerran vuodessa katsastamassa alan uutuudet. Seuraamme alan trendejä tarkasti, ja luemme esimerkiksi hää-lehdet huolellisesti läpi.

#