sunnuntai 20.6.2021 | 12:34
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Helena Immonen kasvoi kirjaston käytävillä kirjailijaksi – Vuoden 2021 esikoisdekkari ”Operaatio Punainen kettu” on monipolkuinen trilleri

Emilia Tiitto
To 4.3.2021 klo 07:00

Helena Immosen vuosien haave kävi toteen viime syksynä. Haave konkretisoitui, kun Immonen sai käsiinsä ensimmäistä kertaa kirjansa painetun version.

– Kirjan julkaisua seurasi mieletön tunne. Koronan vuoksi isoja julkkareita en voinut pitää, mutta juhlistin julkaisua lähipiirini kesken.

Immosen esikoisromaani Operaatio Punainen kettu otettiin heti lämpimästi vastaan. Lukijakunnalta saadun kunnioituksen lisäksi jännittävä, realistinen trilleri on saanut näkyvyyttä myös mediassa.

– Suomen dekkariseura ry palkitsi kirjani Vuoden 2021 esikoisdekkari -tunnustuksella, mikä tuli itselleni aivan puskista.

Operaatio Punainen kettu maalaa maiseman Suomesta, joka on nykyaikaisen kriisin pauloissa. Ruotsin Natoon liittymistä seuraa ikävä isku Gotlantiin, jolloin Suomen joukot lähtevät auttamaan naapurimaataan. Ruotsin tapahtumat ovat vasta alkusoittoa tapahtumaketjulle, jonka seuraavat iskut kohdistuvat Suomeen.

– Luin paljon kirjoja, jotka käsittelevät nykyaikaisia kriisejä. Jäin kuitenkin kaipaamaan tavallisen ihmisen näkökulmaa. Mitä tällainen kriisi tarkoittaisi itselleni tai perheelleni?

Koska Immonen on itse reserviupseeri, osaa hän asettua reserviläisten saappaisiin. Immonen työskentelee tälläkin hetkellä Puolustusvoimien Pääesikunnan viestintäosastolla.

Immosen esikoisromaanin kirjoitustyö alkoi kesällä 2018.

– Kirjoittamisprosessin aikana esikoiseni oli yksivuotias, ja aloin odottamaan kuopustamme, joka ehti syntyä tuona aikana. Aikaa kirjoittamiselle löytyi vahvan motivaationi avulla.

Pelkkää kirjoittamista kirjan tekeminen ei ollut, sillä Operaatio Punainen kettu vaati huolellista taustatyötä.

– Luin paljon artikkeleita ja haastattelin asiantuntijoita, sillä monet kirjan tapahtumat perustuvat faktoihin.

Puolen vuoden jälkeen kirjoittamisen alkamisesta Immonen tapasi tulevan kustannustoimittajansa.

– Tiesin, että halukkaita kirjailijoita on paljon, eivätkä kustannusyhtiöt ehdi lukemaan kaikkia käsikirjoituksia läpi. Tiesin mutkan kautta erään kustannustoimittajan, johon otin yhteyttä ja jonka tapasin ennen kuin hän oli lukenut käsikirjoitustani. Sain myytyä kirjan idean hänelle ikään kuin etukäteen.

Kesällä 2019 Immonen allekirjoitti ensimmäisen kustannussopimuksensa, jonka jälkeen kirjaa alettiin hioa huippukuntoon.

– Olin varautunut siihen, että sitä muokataan tosi paljon. Kun kirjan ensimmäinen versio tuli valmiiksi, oli koko prosessi vasta alkutekijöissä.

Kirjan käsikirjoitus käytiin läpi viisi kertaa, ja vaikka kaikkea ei laitettu uusiksi, löytyi jokaisen kierroksen jälkeen uutta muokattavaa.

– Kun sain kuittauksen kirjan hyväksymisestä, en ollut ymmärtää sitä. Nytkö se lähtee painoon?

Tällä hetkellä Immoselta on tulossa varmuudella vielä ainakin kolme kirjaa: lastenromaani Näkymätön Milanna maaliskuussa ja Ketun ja lastenromaanin jatko-osat ensi vuonna.

– Kirjoittajana minun ei tarvitse päästä tietynlaiseen tunnelmaan: kun satun saamaan vapaan hetken, avaan vain koneeni ja alan kirjoittamaan. Yleensä aivoni ovat työstäneet juonikuviot valmiiksi päivän aikana. Hälyä en kuitenkaan ympärilläni kestä.

Ensimmäistä kirjaa tehdessään Immonen huomasi, että jos juonenkäänteet piirtää ja hahmottelee etukäteen ylös, helpottaa se kirjoittamisurakkaa. Ketun kaltaisessa juonellisesti monipolkuisessa trillerissä suunnittelu oli välttämätöntä.

Lastenkirjoja suunnitellessaan Immonen kokee välähdyksiä, jolloin idea tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta.

– Aikuisten ja lasten kirjojen tekeminen rinnakkain auttaa ja virkistää aivotyöskentelyä. Kun toisen suhteen ideoita ei enää synny, voi vaihtaa aivan eri maailmaan.

Kirjoittajana Immonen ei halua lukkiutua tiettyyn tyylilajiin – hän on yhtä lailla kiinnostunut niin jännityksestä, seikkailusaduista kuin fantasiastakin. Itsestään Immonen ripottelee teksteihinsä sopivissa määrin erilaisia palasia.

– Kovana ampumahiihtofanina ja alkuperäisenä haapajärvisenä upotin kirjaani maininnat esimerkiksi Tero Seppälästä ja Mika Myllylästä, vaikka he eivät Ketun konfliktiin liitykään.

Aina 6-vuotiaasta asti Immonen on tiennyt haluavansa kirjailijaksi. Intin jälkeen Helsinkiin muuttanut, nyt Espoossa asuva Immonen kasvoi kirjojen keskellä Haapajärvellä.

– Äitini työskenteli kirjastossa, ja meillä oli kotona tuhansittain kirjoja, joiden parissa vietin puolet lapsuudestani. Olen oikeastaan kasvanut kirjaston käytävillä.

Immonen uskoo, että ilman lapsuutensa taustaa hänestä ei olisi välttämättä koskaan tullut toimittajaa saati kirjailijaa.

– Rakastuin jo tuolloin kirjoihin ja seikkailuihin, ja ymmärsin, ettei mikään muu voi tarjota samaa kokemusta.

#