sunnuntai 28.2.2021 | 05:35
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Sirpa Koponen haluaa olla asiakkaidensa kanssakulkija: "Kun mieli on heikoilla, sitä tulee kuunnella myötätunnolla, mutta sitäkin voi harjoitteilla vahvistaa"

Outi Levä
Pe 22.1.2021 klo 14:21

Sirpa Koponen on kärsämäkinen fysioterapeutti. Hänen erikoisosaamistaan on lasten ja aikuisten neurologinen fysioterapia. Hiljattain hän valmistui myös kognitiiviseksi lyhytterapeutiksi.

Työssään fysioterapeuttina Koponen kohtaa asiakkaita ja perheitä usein vaikeissa elämäntilanteissa, lapsia ja aikuisia, isiä, äitejä sekä omaisia suruineen ja traumoineen. Hän sanoo, että oli luontevaa hakea koulutusta ja taitoa näiden tilanteiden kohtaamiseen

– Asiakkaan kokonaisvaltaisen kohtaamisen ajatus on vuosien varrella tullut yhä tärkeämmäksi toimintamallikseni ja sitä haluan vahvistaa, sanoo Koponen.

Kognitiivisen terapian opintojen edetessä oivalluksia kehon ja mielen yhtäläisyyksistä alkoi nousta esiin.

– Fysioterapeuttina tiedän, että kun joku lihas on heikko, sitä vahvistetaan harjoittelulla. Kun mieli on heikoilla, sitä tulee kuunnella myötätunnolla, mutta sitäkin voi harjoitteilla vahvistaa.

Fyysinen kunto vaikuttaa mielenterveyteen ja päinvastoin. Kognitiivinen lyhytterapia on hyvin monimuotoista. Keskustelut voidaan toteuttaa myös kävelyretkellä tiellä tai metsäpolulla tai vaikka laavulla tulistelemalla. Mukaan voidaan ottaa myös kuntosaliharjoittelua, jos asiakas niin toivoo.

– Terapiassa voidaan opetella stressinhallintaa tai unentaitoja tai pyrkiä eroon riippuvuuksista. Mieltä saattavat rasittaa omat ajatukset tai uskomukset. Voidaan selvitellä, mistä ajatuksiin nousevat omat ja toisten vaatimukset tai miten puhun itsestäni. Mistä juontaa negatiivinen ajattelu? Terapiassa etsitään ja nostatetaan esiin positiivisia ajatuksia, voimistetaan omia vahvuuksia ja itsemyötätuntoa.

Kognitiivisessa lyhytterapiassa asiakas voidaan siedättää jonkin arkielämää haittaavan pelon kohtaamiseen pienin askelin ja turvallisesti. Ensimmäisellä kerralla lyhyen aikaa, seuraavalla kerralla enemmän. Terapiasta sanotaan ⅔ ihmisistä saavan ainakin jonkinlaista apua.

Koposen mukaan pelko on monen tunnetilan takana, myös ahdistavien ajatusten.

– Tunnetilan välttely vain suurentaa ongelmaa. Terapiassa opetellaan tunnistamaan ja kohtaamaan vaikeitakin tunteita ja pelkoja. Myös takaiskuihin opetellaan valmistautumaan ennakolta, jolloin takapakki ei välttämättä vie ihan pohjalle.

Vaikeissa elämäntilanteissa mieli suojelee meitä. Se voi lamautua, potea alakuloa tai -virettä ja sanoa: lepää nyt.

– Sitä voisi verrata noidannuoleen. Silloinkin on ensin levättävä, mutta jos tilanne pitkittyy on haettava apua

Terapiassa voi hankkia itselleen taitavan tunnemielen. Opetellaan tunnistamaan ajatuksia, mietitään onko ajatus minulle avuksi ja jos ei, niin voinko päästää siitä irti. Taitava tunnemieli -työkirjan avulla harjoitukset tulevat tutuiksi ja mielen asiat konkreettisemmin hallittaviksi. Työkirjasta tulee asiakkaan oman mielen henkilökohtainen oppikirja, johon hän voi myöhemminkin tarvittaessa palata.

Kognitiivinen lyhytterapia on matalan kynnyksen terapiaa, johon ei vaadita diagnoosia eikä tarvita lähetettä. Kognitiivisesta lyhytterapiasta voi yksinään olla apua moneen vaikeaan elämäntilanteeseen tai sen avulla voi olla helpompi odottaa psykoterapiaan pääsyä.

Fysioterapia Voimistin -nimisessä yrityksessään Koponen suuntautuu jatkossa myös psykofyysiseen fysioterapiaan. Koulutuksen jälkeen ensi syksynä työkalupakissa on entistä vahvemmin asiakkaan kokonaisvaltaisen kohtaamisen menetelmät.

Kognitiivinen lyhytterapia

Muutamiin keskeisiin asioihin kohdennettu ja ajallisesti rajattu terapiamuoto (4-20 tapaamista)

Aktiivinen, tukee asiakkaan itseymmärrystä ja itsehoitoa

Hoitovaihtoehto mm. lievissä ja keskivaikeissa ahdistus- ja masennustiloissa, kriisireaktioissa, uupumuksessa, riippuvuuksissa

Myös ilman diagnoosia missä tahansa mieltä kuormittavissa asioissa

#