sunnuntai 28.2.2021 | 06:04
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Haapajärven valtuusto käsitteli talousarviota, -suunnitelmaa ja -ohjelmaa joulukuussa, mutta millaisia ajatuksia tämä herättää kuntalaisissa?

Satu Kangas-Viljamäki
To 14.1.2021 klo 10:33

Haapajärven kaupunginvaltuusto käsitteli vuoden 2021 talousarvion sekä taloussuunnitelman vuosille 2022-2024 joulukuun puolessa välissä. Selänne-lehti kysyi kahdelta tavalliselta kuntalaiselta, yrittäjä Tomi Vähäkankaalta ja moniammatillisen palvelun asiantuntijalta ja sivutoimiselta yrittäjältä Minna Malkki-Wågilta miltä päätökset heidän silmin näyttävät ja kuinka ne vaikuttavat heidän arkeensa.

Talousarvion mukaan kuluvan vuoden vuosikate tulee olemaan noin 2,4 miljoonaa euroa, tilikauden tulos -51 576 euroa ja ylijäämä 33 924 euroa.

– No eihän ylijäämä paljoa ole mutta suunta on kuitenkin oikea, Malkki-Wåg sanoo.

– Vuoden 2019 tilinpäätös oli pakkasella reilut 2 miljoonaa ja alijäämää oli jo tuolloin taseessa yli 4 miljoonaa euroa. Ei ole nähtävissä että tilanne olisi ainakaan kovin suuresti paranemaan päin. Kovin haasteelliselta näyttää taloudellisesti ja korona kurittaa vielä mahdollisesti koko vuoden 202i, Tomi Vähäkangas pohtii.

Talousarvion tuloverot on laskettu valtuuston aiemmin päättämän 22,50 tuloveroprosentin mukaan, kiinteistöveroprosentti on Haapajärvellä tänä vuonna 1,35 (yleinen), 0,75 (vakituinen asuinrakennus), 1,35 (muu asuinrakennus), 5 (rakentamaton rakennuspaikka), 3,10 (voimalaitokset) ja 0,30 (yleishyödyllinen yhteisö). Arvio sisältää tuloveroa 20,5 miljoonaa euroa, kiinteistöveroa 2,3 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa 1,7 miljoonaa euroa. Yhteisöveron tuotossa on nostettu kuntien jako-osuutta 10 prosenttiyksikköä. Valtionosuudet ovat ennakkotiedon mukaisia.

Vuoden 2019 taseessa on alijäämää yli 4 miljoonaa euroa ja kuluvalta vuodelta 2020 on tulossa todennäköisesti jonkin verran ylijäämää, johtuen valtion maksamista koronatuista sekä harkinnanvaraisesta valtionosuudesta, jota Haapajärvi sai 0,97 miljoonaa euroa.

Suunnitelmakaudella päästään kumulatiiviseen ylijäämään, mikäli suunnitellut toimenpiteet toteutuvat ja arvioidut määrärahat riittävät ja tuloarviot toteutuvat

– Veroprosentit saavat aina huokailemaan ja miettimään muuttoa takaisin kotiseudulle, jossa sekä tulovero että kiinteistövero ovat matalammat. Työt kuitenkin pitävät perhettämme Haapajärvellä tällä hetkellä. Ei sentään olla ihan kärjessä, vaan jaetulla neljännellä sijalla tuloveroprosentissa. Kiinteistöverossahan taidetaan olla tapissa, Malkki-Wåg pohtii.

– Haapajärven tuloveroprosentti on jo nykyisellään yksi Suomen korkeimmista. En toivoisi, että taloutta korjataan lähtökohtaisesti veroja kiristämällä, vaan aina pitäisi miettiä muita ratkaisuja. Talousarviota lukiessa näyttää ainakin sille, että säästöjä ja lisätuloja on pyritty löytämään vähän jokaiselta osa-alueelta. Tämä varmasti kirpaisee monia, mutta mielestäni palveluja on karsittava jo pelkästään siitä syystä, että väki kunnassa vähenee. Pikaisesti tilastoja katsomalla näkee, että yli 70-vuotiaiden osuus asukkaista nousee 10 vuoden kuluessa 1000 ihmisellä. Ovatko veroilla katettavat palvelut oikeassa suhteessa kunnan kokoon nähden? Miten paljon puhuttu sote tulee vaikuttamaan tähän kokonaisuuteen? Uskon, että lähitulevaisuudessa joudutaan tekemään vielä raskaampia ratkaisuja leikkauksien suhteen, Vähäkangas sanoo.

Talousarvioesityksessä investoinnit ovat nettona noin 2,6 miljoonaa euroa, lainojen lyhennykset 5,7 milj. euroa ja uusien pitkäaikaisten lainojen nostoon on varauduttu reilulla 5,3 miljoonalla eurolla. Vuoden 2021 suurimpia investointikohteina vuonna 2021 ovat yläasteen peruskorjaus 700 000 eurolla ja terveyskeskuksen uudisosan rakentamisen aloittaminen 0,5 miljoonalla eurolla sekä K.J. Ståhlbergin koulun suunnittelun aloittaminen 150 000 eurolla. Katurakentamisessa on varauduttu mm. Koulukadun loppuun rakentamiseen 90 000 eurolla ja Valtatie 27 kevyenliikenteen väylän, Lujabetonin/HaSa:n liittymän rakentamiseen 250 000 eurolla ja Kustaa Vaasankadun korjaamiseen 200 000 eurolla sekä katujen peruskorjausohjelman mukaisiin peruskorjauksiin 145 000 eurolla (nettona).

– Yläaste ja K.J. Ståhlbergin koulun asiat eivät ole omalla kohdalla ajankohtaisia, joten en ole perehtynyt niiden tarpeisiin tarkemmin. Sen verran olen keskustelua seurannut, että uskon investointien olevan ihan paikallaan. Kadut ovat Haapajärvellä isolta osalta huonokuntoisia, joten niiden peruskorjaukset ovat tarpeellisia. Myös kevyenliikenteen väylä valtatielle on todella tarpeellinen, hyvä että siihen on viimein varauduttu, Malkki-Wåg kiittelee.

– Pidän etenkin kouluinvestointeja tärkeinä, sillä oppimisympäristöjen tulee olla kunnossa. Samalla tarkastelisin kuitenkin kokonaisuutta. Kunnassa väki vähenee tasaiseen tahtiin noin 100 ihmisen vuosivauhtia ja on jo alle 7000. Onko kouluverkossa tiivistämisen varaa? Monissa kunnissa ollaan päädytty liikuntatiloilla varustettuihin yhtenäiskouluihin, joissa tilojen käyttöaste on korkea. Korjausvelkaa on muussakin kunnan rakennuskannassa, joten nyt on oikea aika miettiä, mihin suuntaan kuntaa halutaan kehittää. Tässä kohtaa haluan vielä korostaa yritysvaikutusten arviointia investoinneissa. Pidettäisiin mahdollisimman hyvin huolta siitä, että paikkakunnan yrittäjät pystyvät tarjoamaan palveluitaan ja olemaan mukana kilpailuissa. Markkinavuoropuhelu on hyvä tapa viestiä uusista hankkeista alueen yrittäjille. Tämä tuo työtä ja toimeentuloa ja investointi palautuu takaisin kiertoon kunnan sisällä kulutuksen ja verotulojen muodossa, Tomi Vähäkangas sanoo.

Rahoitusvajaus vuodelle 2021 on rahoituslaskelman mukaan n. 0,5 miljoonaa euroa, mikä katetaan joko sijoituksia tulouttamalla tai ottamalla lisää lainaa talousarviomuutosten yhteydessä.

– Aina jos lisälainalta voidaan välttyä, se on positiivista, joten en ole ainakaan lisälainan kannalla, Malkki-Wåg tuumaa.

– Tällä hetkellä lainaraha on korkotasoltaan edullista, joten kannattavien investointien rahoittaminen lainarahalla on järkevää. Sijoituksia en lähtisi tulouttamaan, Vähäkangas pohtii.

Selänne-lehti kokeilee uusia juttumuotoja ja etsii nyt tavallisia kuntalaisia Reisjärveltä, Haapajärveltä, Pyhäjärveltä ja Kärsämäeltä ottamaan kantaa oman asuinkuntansa asioihin omalla nimellä ja omilla kasvoilla. Kommentoijalta vaaditaan oman kuntansa asioiden aktiivista seuraamista ilman poliittisia kytköksiä sekä kykyä sanoa mielipiteensä rakentavasti ja perustellen. Mikäli haluat kuulua kommentaattoreihin, laita toimitukseen pieni esittely itsestäsi (hyvin vapaamuotoinen riittää) osoitteeseen toimitus@selanne-lehti.fi.

Talousohjelma 2019-2025 päivitettiin myös

Talousohjelman 2019-2025 päivittämisen yhteydessä Samuel Vainio (ps.) esitti Paavo Ranuan (kesk.) kannattamana, että uimahallin aukioloaikoja ei lyhennetä, vaan uimahalli pidetään myös sunnuntaisin avoinna. Suoritetussa äänestyksessä Vainon esitys voitti äänin 16-11.

– Olen tähän ihan tyytyväinen näin uimahallin käyttäjänä. Arkena meidän perheelle on liki mahdotonta ehtiä uimaan, joten sunnuntai-aukiolon on hyvä pysyä, Minna Malkki-Wåg kehuu.

– Liikuntapaikat tuovat kuntalaisille virikettä ja pitävät ihmiset fyysisessä kunnossa. Näkisin, että niin kauan kuin esimerkiksi uimahallissa on riittävästi kävijöitä myös sunnuntaisin, pidän ratkaisua hyvänä, Tomi Vähäkangas sanoo.

Paavo Ranua (kesk.) esitti Esko Lapinojan kannattamana, että musiikkiopiston osalta poistetaan 2. paikkaa vuonna 2023. Suoritetussa äänestyksessä kaupunginhallituksen esitys sai 13 jaa-ääntä ja Paavo Ranuan esitys sai 13 ei-ääntä, tyhjää 1. Näin ollen kaupunginvaltuusto hyväksyi Ranuan esityksen.

Aila Kukkola (sd.) esitti Maritta Niskan (sd.) kannattamana, että kohtaan Ateriapalvelut lisätään teksti: Mitoituksen teettäminen ulkopuolisella taholla ja Mitoituksen ottaminen käyttöön välittömästi tämän jälkeen, ja lisäys Kiinteistöhoito, Ateriapalvelut ja Siivous: Kaupunginhallitus määrittelee Periaatteet ja kriteerit. Kaupunginvaltuuston päätti yksimielisesti hyväksyä Aila Kukkolan tekstilisäyksen.

Jari Nahkanen (sd.) esitti Teijo Paanasen (sd.) ja Samuel Vainion (ps.) kannattamana, että kaupunki eroaa Nihakista 31.12.2020. Ero astuisi näin ollen 1.1.2022. Erosta säästyvistä rahoista käytettäisiin merkittävä osa suoraan omien palveluiden ja yritysten kehittämisessä. Suoritetussa äänestyksessä Nahkasen esitys kaatui äänin 18-9.

– Sivutoimisena yksinyrittäjänä olen ollut tyytyväinen NIHAKin tarjoamiin palveluihin (esim. VauHaus) ja NIHAKin järjestämät koulutuksetkin ovat vaikuttaneet olevan ihan paikallaan. Jos erosta keskustellaan uudelleen, haluaisin kuulla suunnitelmaa, kuinka pienyrittäjiä tuettaisiin kaupungin toimesta näillä säästyvillä rahoilla, esimerkiksi järjestettäisiinkö yhä koulutusta yrittäjille vai jäisikö se kokonaan yrittäjä-yhdistyksen harteille, Malkki-Wåg pohtii.

– Pidän lähtökohtaisesti palveluiden ulkoistamista hyvänä ratkaisuna. Kaikki työt, jotka on mahdollista tehdä yrittäjävetoisesti, kannattaa niin tehdä. Tässäkin pidän tärkeänä yritysvaikutusten arviointia ja paikallisten yritysten mahdollisuuksia osallistua mahdolliseen kilpailutukseen. Uskon että alueella riittää kilpailua em. palveluiden tarjontaan että hintataso pysyy kohtuullisena. NIHAK on auttanut monia paikkakunnan yrityksiä mm. kansainvälistymisessä ja monissa muissa hankkeissa. Itse pidän alueellista yhteistyötä parempana vaihtoehtona kuin pelkästään kunnan omien yrityspalveluiden käyttöä. Näkisin tärkeänä, että mahdollisesta eroamisesta olisi hyvin tarkat laskelmat ja asiassa kuultaisiin tarkkaan myös yrittäjiä, jotka palveluita ovat käyttäneet tai käyttävät parhaillaan. Elinvoimainen yrittäjyys on yksi menestyvän kunnan kulmakiviä, Vähäkangas sanoo.

#