sunnuntai 17.1.2021 | 05:14
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Koronarokotukset käynnistyivät Selänteen alueella viime viikolla – Ensimmäisenä rokotteen saivat koronapotilaita hoitava henkilöstö, eli lääkärit ja polin henkilökunta sekä ensihoidon työntekijät, infektio-osaston työntekijät ja koronanäytteiden ottajat

Satu Kangas-Viljamäki
To 14.1.2021 klo 07:00

Peruspalvelukuntayhtymä Selänne aloitti koronarokotukset viikko sitten, heti kun kuntayhtymä sai rokotetta. Ensimmäisenä rokotteen saivat koronapotilaita hoitava henkilöstö, eli lääkärit ja polin henkilökunta sekä ensihoidon työntekijät, infektio-osaston työntekijät ja koronanäytteiden ottajat.

– Ei tuntunut missään, ei edes kirvellyt, moni perjantaiaamuna rokotteen saanut hoitaja hihkaisi rokotuksen jälkeen.

Perjantaiaamuna koronarokotteen saivat myös Haapajärven polin henkilökuntaan kuuluva sairaanhoitaja Minna Nieminen sekä kotihoidossa työskentelevä Katariina Haarala, joille rokotteen ottaminen oli selvä asia.

– Suojautumisen tasoon se ei meillä kuitenkaan vaikuta, vaan pidämme maskeja ja huolehdimme hygieniasta aivan kuten tähänkin asti, naiset kertovat.

Ppky Selänteessä noudatetaan THL:n ohjeistuksen mukaista järjestystä.

– Rokotetta saadaan vaihtelevia määriä, ihan joka viikko ei rokoteta saada. Käytössämme on nyt Pfizerin ja Biontechin rokote. Tämän viikon aikana saadaan rokotettua jo ensimmäiset pitkäaikaishoivan työntekijät ja asukkaat. Yhteensä rokotettuja on tämän viikon loppupuolelle mennessä noin 250, Ppky Selänteen tartuntataudeista vastaava työterveyslääkäri Marja-Riitta Knaappila kertoo.

– Noin viikon kuluttua toisesta rokotuksesta suoja on 95 prosenttia. Kuitenkin toistaiseksi maskisuositus, ohjeet turvaväleistä ja hyvästä hygieniasta jatkuvat entisellään, kunnes saamme muuta ohjeistusta, Knaappila jatkaa.

Niille, joita ei rokoteta työpaikalla tai hoivalaitoksessa, rokotukset tullaan mahdollisesti hoitamaan sähköisellä ajanvarauksella.

– Tavoitteemme on antaa toinen rokote kolmen viikon kuluttua riippuen luonnollisesti rokotteiden saatavuudesta, Knaappila sanoo ja kertoo ihmisten suhtautuvan rokotuksiin erittäin myönteisesti.

– Rokotuksiin on tultu mielellään, eikä rokotevastaisuutta ole ainakaan vielä tullut esille.

Koronarokotusten haittavaikutukset ovat verrattavissa influenssarokotteen haittavaikutuksiin eli joillekin rokotettaville voi tulla paikallisoireita kuten kipua, pistoskohdan turvotusta ja punoitusta ja pientä lämpöä. Mahdollisista vakavista haittavaikutuksista raportoidaan Fimeaan.

THL:n ohjeistus koronarokotusten järjestyksestä:

1. Koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö ja asukkaat

1.1. Teho-osastojen henkilökunta

1.2. Todettuja tai epäiltyjä COVID-19-potilaita hoitavien vuodeosastojen ja päivystysosastojen sekä ensihoidon henkilökunta

1.3. Todettuja tai epäiltyjä COVID-19-potilaita hoitavien infektiovastaanottojen henkilökunta, koronanäytteenottojen henkilökunta ja koronavirusdiagnostiikkaa tekevä laboratoriohenkilökunta

1.4. Iäkkäiden sosiaalihuollon asumispalvelujen ja laitoshoidon tehostetun palvelun toimintayksikköjen eli ympärivuorokautisen hoivan henkilökunta ja asukkaat (ryhmiä 3 ja 4 voidaan rokottaa samaan aikaan)

1.5. Kriittinen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö rajatusti, esimerkiksi elinsiirtoyksikköjen henkilökunta

Näiden ryhmien kokonaismäärä on runsaat 150 000 ihmistä, kun mukaan lasketaan vain ikääntyneiden hoivapalvelut.

2. Ikääntyneet ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia

2.1. 80-vuotiaat ja sitä vanhemmat, mukaan lukien samassa taloudessa asuvat omaishoitajat

2.2. 75–79-vuotiaat, mukaan lukien samassa taloudessa asuvat omaishoitajat

2.3. 70–74-vuotiaat, mukaan lukien samassa taloudessa asuvat omaishoitajat.

2.4. Alle 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus, kuten krooninen vaikea munuaissairaus, vaikea elimistön vastustuskykyä heikentävä tila (elinsiirto, akuutti syöpähoito) ja vaikea krooninen keuhkosairaus.

2.5. Alle 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus, kuten sepelvaltimotauti ja kirroottinen maksasairaus. Perussairauksista kärsivien rokotusjärjestykseen vaikuttaa se, miten rokote tehoaa näissä ryhmissä. Yli 70-vuotiaita henkilöitä on Suomessa kaikkiaan noin 800 000.

3. Muu väestö

Koronavirusrokotteita tarjotaan koko väestölle, kun niitä on riittävästi saatavilla. Lasten rokottaminen tulee ajankohtaiseksi vasta lapsia koskevien rokote- ja vaikuttavuustutkimusten valmistuttua.

#