sunnuntai 17.1.2021 | 04:54
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Anneli Lehto muutti 15-kesäisenä Ruotsiin, mutta hänen sydämensä jäi Kärsämäelle

Outi Levä
Ti 12.1.2021 klo 09:07

Suomalaiset olivat aikanaan Ruotsin mamuja. Ruotsissa asuu lähes 700 000 ruotsinsuomalaista, joista varsinkin 1950-1970 -luvuilla muuttaneet ovat jo eläkeikäisiä. Tukholmassa, joka on Ruotsin suurin suomalaiskylä, asuu yli 70 000 suomalaistaustaista.

Kärsämäkislähtöinen Anneli Lehto, omaa sukuaan Mikkola, muutti Ruotsiin äitinsä ja nuorempien sisarustensa Matin ja Päivin mukana viisitoistavuotiaana.

– Haapajärven Jokelankylästä kotoisin oleva isäni, Väinö Mikkola matkusti Ruotsiin muuraamaan kesällä 1969, kun hänen siskonsa Eila ja Kaisa rakensivat talojaan. Minä pääsin käymään tätini ja serkkuni mukana siellä pienellä kesälomalla ja tarkoitus oli tulla syksyllä isäni kanssa takaisin. Hän kysyi kuitenkin töitä Kolsvan rautatehtaalta, jossa oli töissä joitakin tuttuja haapajärvisiä. Hän sai töitä heti ja asunnon myös. Isäni muutti elokuussa ja Helena-tätini tuli hakemaan meitä syyskuussa. Muistan miten “Mutsi” eli ruustinna Maija Svelholm kävi meillä ja toivotti onnea, muistelee Anneli.

Kärsämäellä oli turvallinen elämä ja tärkeät nuoren tytön kuviot. Ruotsissa Lehto aloitti koulun yhtä luokkaa alemmalta eikä kouluun meno ollut mieluisaa. Kielitaito karttui koulussa ja myöhemmin töissä.

– Kouluun mennessä piti täyttää lappuja ja vaikka mitä. Kärsämäellä ihana ruotsinopettaja Rauni Pietilä opetti ruotsia, mutta todistuksen kymppi ei riittänyt alkuunkaan. Koulun jälkeen ammatinvalinnanohjaaja ohjasi minut harjoittelijaksi kehitysvammaisten päiväkotiin, jossa oli vain ruotsalaisia. Se oli minulle kielellisesti hyvä. Sitten olin töissä vanhusten talossa. Minulla oli heistä suuri suru, kun he olivat hyvin yksinäisiä ja kuolivat pois yksitellen.

Anneli työskenteli Sofielundin kehitysvammaisten hoitokodissa ja valmistuttuaan lastentarhanopettajaksi myös suomalaisessa päiväkodissa. Hän tapasi miehensä Wesan, joka toimi päätoimittajana Ruotsin Suomalainen -lehdessä ja toimittajana Ruotsin Radion suomenkielisessä toimituksessa. Nykyään hänellä on oma viestintäalan yritys.

– Kolsva on yksi Köpingin kunnan kolmesta taajamasta. Siellä oli paljon suomalaisia ja aktiivista toimintaa. Köpingin Folkets Husilla eli kansantalolla vierailivat tunnetut suomalaiset artistit, kuten Danny, Katri-Helena, Kirka ja moni muu. Suomalaiset pitävät yhtä ja tapaavat toisiaan. Eläkeläisyhdistys toimii edelleen vilkkaasti, jos koronaa ei ole.

Kauppa-auton käynti lauantaisin on monelle sosiaalinen tapahtuma. Kauppa-autosta saa suomalaisia elintarvikkeita, esimerkiksi Suffelia ja leipäjuustoa. Siellä he kahvittelevat, syövät munkkeja ja nauraa röhöttävät.

Lehto sanoo, että suomalaisilla on Ruotsissa eräänlainen erityisasema. Huhtikuussa vuonna 2000 Ruotsin valtio tunnusti suomen viralliseksi vähemmistökieleksi ja ruotsinsuomalaiset viralliseksi kansalliseksi vähemmistöksi. Ruotsinsuomalaisten päivää vietetään helmikuussa.

– Suomalaisen eläkeyhdistyksen viikkotapaamisiin kokoontuu neljä-viisikymmentä ihmistä. Viime kesänä, koronasta huolimatta, erään talon piha täyttyi eläkeläisistä, oli ruokaa, haitarinsoittoa ja hauskanpitoa.

Nyt Lehdot asuvat Väsbyssä noin kolmekymmentä kilometriä Tukholmasta. Molemmat lapset, sekä tytär että poika, kävivät suomalaisen koulun ja puhuvat ja kirjoittavat suomea.

– Monella oli vaikeaa ja varmaan koti-ikäväkin. Suomalaisuus on täällä hyvä status, meitä pidetään ahkerina. Vanhemmat suomalaiset ja monet nuoretkin tuovat esiin suomalaisuutta ja täällä on tunnettuja suomalaistaustaisia artistejakin. Tunnetuimpia kärsämäkisiä ovat muuttoliikettä tutkinut Mirjaliisa Lukkarinen Kvist ja kirjailija Tiina Laitila Kälvemark.

Suomessa Lehdot kävivät toissa kesänä. Anneli on sairastanut nivelreumaa noin 36 vuotta. Sen komplikaatio aiheutti munuaisten vajaatoiminnan, johon hän saa dialyysihoitoa neljä tuntia joka toinen päivä. Dialyysin järjestäminen on työlästä matkoilla, mutta Haapajärvellä saamaansa hoitoa hän kiittelee.

– Sairaalassa minulla on aikaa seurata Kärsämäen ja Suomen tapahtumia. Suomalainen musiikki on minulle tärkeää. Vanhempani eivät koskaan valittaneet, vaikka äitini Martta joutui lähtemään evakkoon Kuhmosta, kun sota syttyi ja isäni oli viisi vuotta rintamalla. Pekka-veljen tapaturmainen kuolema Kolsvan rautatehtaalla 24-vuotiaana oli kamalan suuri suru koko perheelle. Ei ollut helppoa vanhemmillakaan. Meitä oli seitsemän sisarusta. Saimme rakkautta ja huolenpitoa. Olo oli turvallista ja mukavaa. Työtä olen tehnyt ja surujakin on tullut, mutta ajattelen, että jos suree, elämä menee hukkaan, sanoo Anneli Lehto.

Anneli Lehto kirjoittaa runoja

Tässä yksi hänen viimeisistään,

joka luettiin äskettäin Ruotsin

Radion suomenkielisellä kanavalla:

Tälle rankalle vuodelle nyt näkemiin,

se on ollut todella ikävää niin.

Covid 19 nimeltään on tuo paholainen,

joka maassa kuin maassa

on oikea tuholainen.

Se on aiheuttanut kansalle suuren pelon, ja ottanut monelta ihmiseltä viimeisen elon.

Ole kotona, pidä turvaväliä,

pese käsiä, ja muista vielä

käyttää käsidesiä.

Ne on lauseita joita sä joka päivä kuulet, ja niillä sä Koronan

poistuvan luulet.

Nyt toivoa uudelle vuodelle ja valoa,

että elomme saisi positiivistä paloa.

Jospa rokotteella paljon hyvää saatais,

ja jospa se pahan Koronan kaatais.

Ja jos yhden asian uudelle vuodelle toivoa voisi, niin ilman Koronaa elomme helpompaa oisi.

#