sunnuntai 17.1.2021 | 04:30
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Ilmari Luhtasela kolumnissaan: Ganander 1700-luvun kansallinen merkkimies

To 7.1.2021 klo 13:30

Haapajärvi ei voi kerskailla nimekkäillä kynänkäyttäjillään, mutta aivan olemattomaksi ei silti Haapajärven osuus ole jäänyt kirjallisilla vainioillamme. Haapajärvellä syntyneistä merkkimiehistä lienee huomattavin Kristfrid Ganander. Hän on kuuluisa suomalaisen taruston ja sanaston tutkija sekä kansankirjain laatija.

Kristfrid Ganander syntyi Haapajärven kappalaisen Tuomas Gananderin toisesta avioliitosta marraskuussa 1741. Hänen äitinsä oli Kauhajoen kappalaisen tytär.

Kristfrid valmistui yliopistossa papiksi. Maisteri hän oli 22-vuotiaana. Rantsilan kappalaiseksi hän tuli vuonna 1775. Tätä virkaa hän ehti hoitaa vain viitisentoista vuotta, kun iäisyyskutsu kohtasi tätä lahjakasta miestä jo vuonna 1790. Ganander oli tuolloin vasta 48 vuoden ikäinen.

Kristfrid Gananderin työ oli kovan puutteen kanssa painimista, tavallista ja huomaamatonta. Hän käytti ahkerasti sulkakynäänsä ja talletti sen avuilla kansan keskuudesta jälkipolville arvokkaita kansallisia aarteita, kuten sananlaskuja, runoja, arvoituksia ja loitsuja.

Rantsilan pappilan yliskamarissa, joka myöhemmin on toimittanut mm. kanakopion virkaa, Kristfrid Ganander käsitteli kokoamaansa aineistoa. Akateemikko Martti Haavio on saanut kaksi vuosisataa myöhemmin aiheen todeta: ”Pienen Rantsilan pappilan ullakkohuoneeseen palautuu suuri osa siitä supisuomalaisesta, joka on kulttuurimme ydin. Juuri Gananderilla on ensimmäisyyden kunnia.”

Kolmatta vuosikymmentä meni Gananderilta aineiston kokoamiseen ”Suomen kielen aarreaitaksi” nimitettyä todellista suursanakirjaa varten. Kuitenkin tämä suurtyö julkaistiin vasta 1930-luvulla. Teos käsittää lähes 3000 sivua ja 30 000 hakusanaa.

Kristfrid Ganander julkaisi ensimmäiset suomalaisen arvoituskokoelman v.1783 ”Suomalaiset arvotukset vastausten kansa, suomenkieliset ”Maan-miehen Huone- ja Koti-Apteeki” ja ”Eläinten Tauti-Kirja”.

Gananderin ”Mythologia Fennica on antanut virikkeitä mm. Elias Lönnrotille kansanrunouden tutkimiseen. Seuraukset tiedämme ”Kalevalan” ym. muodossa.

Ganander kuuluu niiden merkkimiesten joukkoon, joiden nimi vielä usein unohdetaan. Kuitenkin hänen elämäntyönsä on antanut aiheen todeta, että Henrik Gabriel Porthanin ohella 1700-luvun toinen suomalainen suurmies oli juuri Haapajärvellä syntynyt Kristfrid Ganander.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva entinen lehtimies.

#