sunnuntai 17.1.2021 | 04:44
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Heikki Syrjäniemi pakinassaan: Kaupungistuminen ei tuonut toivottua kehitystä

To 31.12.2020 klo 18:30

Monta sikaa ja härkää paistettiin kaupunkijuhlien huumassa. Taivas rätisi ja paukkui ilotulituksen voimasta. Kunnanjohtajista tuli kaupunginjohtajia ja kunnanvaltuutetut ”korotettiin” kaupunginvaltuutetuiksi. Moni heitti sontatalikon viimeisen kerran tunkiolle, meni ikkunatehtaalle töihin ja liittyi puutyöväenliittoon.

Alueemme valtasi viime vuosituhannen loppupuolella ennennäkemätön kaupungistumisen aikakausi. Maaseutu ei tarjonnut asukkailleen riittävästi elintilaa, kun koneet puivat kaurapellon muutamassa minuutissa ja robotti lypsi lehmänkantturan alta aikayksikön. Kaupungistuminen ja sen myötä mahdollinen teollisuus nähtiin tuhannen taalan paikkana.

Vuonna 1992 seistä pönötin Pyhäjärven kaupunkijuhlissa nykyisen Halpa-Hallin pihapiirissä tuhansien muiden ihmisten joukossa. Silloinen kunnanjohtaja Pasi Vallivaara, nykyinen Wallenberg avasi sanaisen arkkunsa ja lietsoi pyhäjärvisiin tulevaisuuden uskoa. Samanlaiset kekkerit järjestettiin myös Haapavedellä, Nivalassa ja Kiuruvedellä. Joka puolella alettiin rakentaa kerrostaloja, kauppakeskuksia ja rohkaistiin teollisuusinvestointeihin.

Osin näissä tavoitteissa onnistuttiinkin. Alueellemme on syntynyt vahvaa ja monipuolista teollisuutta. Mutta kaupunkilaisuudesta huolimatta maalaisuus istuu meissä syvällä. En ole kuullut vielä kenenkään lähtevän kaupungille asioille. Kaikki painuu kylälle tuulipuku päällä ja nastakengät jalassa. On täällä sentään joitakin, jotka ovat omaksuneet kaupunkilaisen identiteetin. Kerran erehdyin puhumaan Lampelan Juhanille syrjäkylistä. Juhani korjasi, että Kuusaa on kaupunginosa. Siinä hän oli oikeassa. Myöhemmin Juhani on muuttanut kerrostaloon kaupungin keskustaan ja pistää kuoroharjoituksiin nappaskengät jalkaan.

Eikä kaupungistuminen ole kyennyt lisäämään alueemme väestöpohjaa. Kaivoin netistä vertailun vuoksi väkilukutilastoja. Pyhäjärvellä oli vuonna 1992 7605 asukasta. Tänä kesänä asukkaita oli enää 5088. Vähennystä oli peräti 33%. Osin väestötappiota selittää kaivoksen hiipuminen ja toiseksi alhainen syntyvyys. Haapajärvellä väkimäärä tippui tänä vuonna jo alle seitsemän tuhannen, kun se vuonna 1992 oli 8593 asukasta. Vähennystä oli noin 19%. Kiuruvedellä väkimäärä tippui samana ajanjaksona 11373:sta 7934:n. Eli sielläkin vähennystä oli 30%. Vaikka Nivalassa on totuttu sairastamaan näivetystautia, konikapinahenki on jarruttanut väestötappion vain seitsemään prosenttiin kyseisenä aikana. Eikä siinä vielä kaikki. Nivalan lentokentän varressa lukee isosti, että tähän rakennetaan Suomen suurin teollisuuskylä. Se on mellevää ja kaupunkimaista meininkiä.

Kirjoittaja on Selänne-lehden "grand old man"

#