sunnuntai 17.1.2021 | 05:20
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Keijo Isola keittää maalia luonnon raaka-aineista – Kemia ei kuitenkaan mene käytännössä niin kuin paperilla

Outi Levä
Ma 28.12.2020 klo 14:22 | päivitetty ma 14:25

Ei tiennyt kärsämäkinen Hallanperällä syntynyt Keijo Isola 1970-luvun alussa, mihin elämä kuljettaisi, kun jätti kotikunnan ja suuntasi Etelä-Suomeen.

– Sattumalta eri kehityskulkujen kautta onnistuin olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa, sanoo Isola.

Isola haki terästeollisuustyöntekijän ammattikoulutukseen, pääsi sinne ja valmistui. Sen jälkeen hän työskenteli prosessi- ja tehdastöissä ja päätyi töihin Rautaruukille, jota ehti palvella 38 vuotta.

– Etelä-Suomessa ollessani työpaikallani avautui operaattorilaborantin paikka ja minuakin siihen kysyttiin. Ei se ollut huono valinta. Kemiaahan siinä piti hallita ja sen ajan tietotekniikkaa. Melko lyhyen perehdyttämisen jälkeen aloitin teollisuuslaborantit työt.

Rautaruukki oli hyvä kouluttaja ja koulutti työntekijöitään. Isola kävi paljon kursseja tietotekniikasta ja laboratoriotöistä ja häntä valmennettiin vuorovaikutus- ja johtamistaidoissa. Seitsemän vuotta sitten Isola jäi työelämästä ja palasi kotikonnuille. Isolan mielestä aika kyllä kuluu jouten, mutta elämästä tulee tylsää. Hän alkoi kokeilla, millaisia luonnollisia värejä hän tiedoillaan ja taidoillaan saisi loihdittua.

– Perinteiset puna- ja keltamultamaalithan ovat jokaiselle tuttuja, vaikka harvempi niitä nykyaikana on itse keitellyt. Perinteisellä menetelmällä keittomaalien valmistaminen ei ole ylivoimaista eikä mystistä. Olen tutkinut keittomaalien mekaanista ja UV-valon vaikutusta kestävyysominaisuuksiin. Erityisesti tavoittelen sitä, että alkuperäinen punainen sävy säilyisi vuosia, jopa kymmeniä ilman, että sävyssä huomaa muutoksia.

Isolan maalien raaka-aineet tulevat luonnosta. Valmiina ovat falun- ja italianpunainen, keltainen, titaanivalkoinen ja ultramariininsininen sekä hyvin lähellä ruohonvihreää oleva sävy. Talven aikana Isola hakee oikeita sävyjä mustalle ja harmaalle.

– Maalisävyjen kehittäminen vaatii paljon kokeiluja ja aikaa. Näin korona-aikana voi hyvin keskittyä kokeiluihin. Teen tutkimuksia eri aineiden kanssa. Onnea tarvitaan ja onnistumistakin on mukana, sillä ei kemia käytännössä mene niin kuin sen paperilla pitäisi mennä. Pääsävyjen lisäksi lisää sävyjä saa laimentamalla ja sekoittamalla värejä keskenään.

Kun päivä vähitellen pitenee ja aurinko nousee korkeammalle, Veikkolan pihassa höyryävät keittoastiat. Isola aikoo keittää ainakin perusmaaleja punaista, sinistä, keltaista, vihreää ja valkoista.

– Sen verran keittelen, että riittää kavereillekin, suunnittelee Isola.

Keittomaaliohje 200 litran tynnyrille

150 l vettä

6 kg rautasulfaattia l. rautavihtrilliä (1 pussi = 4 kg, noin 9 €)

12 kg hienoja ruisjauhoja (noin 10 €)

(tai 12 kg vehnäjauhoja, joista tulee parempi liisteri, noin 10 €)

25 kg punamultaa (1 säkki = 25 kg, noin 90 €)

(5 l vernissaa, noin 40 €)

(200 g suolaa)

Tarvikkeet: 200 l tynnyri, jonka ympärille sidotaan rautalangalla mineraalivillaa, lautamela, 3-4 ämpäriä, tiiliä tai kiviä, joista ladotaan tynnyrin alle noin 20 cm korkuinen tulipesä

Kaadetaan tynnyriin 130 litraa puhdasta vettä ja sytytetään tuli sen alle

Ruisjauhot sekoitetaan tasaiseksi ämpäreissä kylmään veteen

Rautasulfaatti sekoitetaan tynnyrissä kuumenevaan veteen melalla hämmentäen

Kylmään veteen sekoitetut ruisjauhot lisätään tynnyriin, kun vesi on höyryävän, mutta ei kiehuvan kuumaa

Keitosta pidetään 2-3 tuntia ähes kiehumapisteessä. Sitä on usein hämmennettävä, ettei se pala pohjaan.

Tulta on säännösteltävä, ettei keitos pääsen kiehumaan yli

Jos vernissaa käytetään, se lisätään

Loppuvaiheessa lisätään punamulta. Jos seos pyrkii kuohumaan, nestettä vähennetään ämpärillinen tai pari ja lisätään takaisin loppuvaiheessa. Jos väristä halutaan peittävämpää, punamullan määrää lisätään 1.5-2 -kertaiseksi.

Punamullan lisäämisen jälkeen keitosta haudutetaan vielä vähän aikaa. Tulen voi sammuttaa.

Kun maalissa kastetusta, auringossa tai tulen loimussa kuivatetusta puutikusta ei irtoa väriä kädellä pyyhkäisten, maali on valmiiksi keitetty.

Jos maalia säilytetään yli kaksi päivää, lisätään siihen pari kourallista suolaa. Silloin sitä voi säilyttää 1-2 viikkoa. Maalierän hinta noin 150 € eli 75 snt/l. Riittoisuus noin 5 m2/litra.

Lähde ja lisätiedot: museovirasto.fi

#