tiistai 1.12.2020 | 22:53
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Outi Levä kolumnissaan: Muuntokuitua, tekovalkuaista ja kusrakkojuustoa

To 12.11.2020 klo 13:30

Muuntokuituja on kehitelty ja tuotettu jo kauan, Tenceliäkin neljäkymmentä vuotta. Se valmistetaan eukalyptuspuusta liuottamalla. Kangasta voi kuulemma verrata villaan. Se imee kosteutta ja haihduttaa sitä iholta. Tai pellavaan; viileä kuumalla ja lämmittävä kylmällä. Tencel-neulos on pehmeä, täyteläinen ja silkkimäinen. Mihin yhä tarvitaan lampaita, puuvillapeltoja ja silkkiperhosia? Tenceliä löytyy alus- ja päällysvaatteista, neuleista, urheiluvaatteista, juhlavaatteista, jopa saunatekstiileistä. Katsokaapa ja tutkikaa tarkasti joululahjaostoksilla. Energiaa kuidun tuotannossa kuluu vähemmän kuin rayonin tai viskoosin tuotannossa. Vettä se vaatii vain kymmenes- tai viidesosan verrattuna puuvillan viljelyyn. Aalto-yliopistossa kehitetty Ioncell-kuitu tuli tutuksi rouva Jenni Haukion puvussa itsenäisyyspäivänä 2018. Se on suomalainen vastine Tencelille, lujempi kuin viskoosi, biohajoava ja tehdään suomalaisesta puusta. Pian kääriydymme kuuseen tai verhoudumme mäntyyn. Vanhat ryysymme kierrätämme uudelleen ja uudelleen.

Teknologian tutkimuskeskus VTT on saanut kehiteltyä munanvalkuaista vedestä, erilaisista mineraaleista ja rypälesokerista eli glukoosista. Sekin voitaisiin korvata puusta saatavalla glukoosilla. Syntynyt valkuaismassa käyttäytyy kuin aito valkuainen, hyytyy pannulla, vaahtoutuu vatkatessa ja vastaa ravintoarvoltaan aitoa. Helsingin yliopiston mukaan munanvalkuaisen tuotanto ilman kanoja on yksinkertaisempaa kuin munittamalla kanoja. Se on laskenut, että munanvalkuaisen tuottaminen solutehtaassa aiheuttaa 75 prosenttia vähemmän kasvihuonekaasuja ja tarvitsee 90 prosenttia vähemmän maata kuin kanojen kasvatus. Aamupalalle tekovalkuainen ehtii ehkä viiden vuoden sisällä. Kumpi olikaan ensin, muna vai kana? Pian ei tarvita kumpaakaan.

Juuston juoksutetta löytyy vielä kaupoista. Sehän on uutetta, jossa on muun muassa kymosiini-nimistä entsyymiä. Se saostaa maidon juustoksi. Nykyjuoksute valmistuu mikrobien avulla, entisvanhaan se eristettiin vasikan juoksutusmahasta. Äitini kertoi aikoinaan tarinan kaupunkilaislähtöisestä, Sarakylän koululle tulleesta opettajasta, joka tuli käymään kylässä mummulassani. Mummuni kattoi pöytään arvostamalleen vieraalle parasta mitä mökistä löytyi, kahvit ja leipäjuustoa. Opettaja puraisi juustopalasesta ja kysyi: “Onko tämä sitä juustoa, jossa vasikan kusrakkoa uitetaan?”

Kirjoittaja on Selänne-lehden kärsämäkinen avustaja

#