lauantai 24.10.2020 | 18:09
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Ilmari Luhtasela kolumnissaan: Politiikkaa ja demokratiaa

To 1.10.2020 klo 13:30

Olemme saaneet kesän aikana seurata useiden puolueiden puoluekokouksia. Osa niistä on ollut värikkäitä, osa rutiininomaisia. Puoluekokoukset ovat poliittisille liikkeille tärkeitä. Ei ole samantekevää, millaisia valintoja ja linjanvetoja niissä tehdään.

Politiikka on yleisesti hyväksytty tapa hoitaa asioita yhteiskunnan eri tasoilla. Toimivaa nykyaikaan soveltuvaa vaihtoehtoa sille ei ole ilmaantunut. Kouluvuosilta muistuu mieleen joitain määritelmiä.

Politiikkaa on valtion ja yhteiskuntaelämän kysymysten ratkaisemiseen kohdistuva toiminta ja valtasuhteiden ratkaisu. Se on valtiotaitoa. Politiikan harjoittajina voivat olla valtiot, poliittiset laitokset ja valtiovallan käyttövastuulla olevat piirit ja poliittiset puolueet.

Politikointi taas tarkoittaa keskustelua valtiollisista asioista ja kannunvalantaa. Eikä vain valtiollisella, vaan myös alueellisella ja paikallisella tasolla.

Entä sitten demokratia, kansanvalta? Se on lähtöisin kreikankielestä. Demos tarkoittaa kansaa ja kratein hallitsemista. Demokratia on valtiojärjestys, jossa enemmistön tahdolla on ratkaiseva vaikutus hallitustoimissa. Se uskoo, että hyvä tahto vaikuttaa luokkarajojen ylikin. Siinä on neuvottelumadollisuus voimassa. Se on mielipiteiden vaihtoa ja edistää ymmärtämystä. Demokratiassa ihmiset tapaavat toisensa vapaina ja tasavertaisina ja voivat lausua mielipiteensä ilman vangitsemisen pelkoa.

Vasta ensimmäinen maailmansota merkitsi demokratian läpimurtoa. Ei kaikissa maissa. Sen tiedämme. Siellä missä ei ole ollut toimivaa demokratiaa, on vallinnut diktatuuri, epävakaisuus tai sekasorto.

Mielestäni on hyvä silloin tällöin palauttaa mieleen näitäkin määritelmiä ja lähtökohtia. Joskus tuntuu siltä, että poliitikot itsekään eivät ole niitä kunnolla sisäistäneet. Ilman jonkin sorttista poliittista ja demokraattista toimintaa ei nyky-yhteiskunta toimi kunnolla. Ilman sitä ollaan järjestelmässä, joka pahimmillaan on diktatuuria tai harvainvaltaa. Esimerkkejä on.

Päiviö Hetemäki sanoi aikoinaan sattuvasti, että poliitikko elää eilispäivässä. Näin siksi, koska poliitikko on riippuvainen valitsijoista, jotka puolestaan ajattelevat eilispäivän kokemuksiin nojaten. Niinkin on sanottu, että menestyvin poliitikko on hän, joka sanoo useimmin ja kovimmalla äänellä sen, mitä kaikki ajattelevat. Politiikantekijöistä itsestään riippuu paljon se, miten me tavalliset pulliaiset politiikkaan suhtaudumme.

Kirjoittaja on eläkeläisenä ajan ilmiöitä seuraava entinen toimittaja.

#