perjantai 25.9.2020 | 09:45
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Luonto- ja ympäristötoimittajat metsäretkellä Kärsämäellä: Erirakenteisen metsän kasvatus on uutta perinnettä

Outi Levä
Pe 11.9.2020 klo 13:29

Metsälaki muuttui vuonna 2014. Uusi laki jättää metsänomistajan päätettäväksi kasvatushakkuiden toteutustavan ja puiden kiertoajan. Se sallii pienaukko- ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun, tasavertaistaa luontaisen uudistamisen ja viljelyn sekä väljentää puulajivalintaa. Tärkeitä elinympäristökohteita on lisätty lakiin ja uudistamisvelvoite vähätuottoisilta, ojitetuilta tai alun perin avoimilta soilta ja perinneympäristöiltä on poistettu.

Eri rakenteisiin, jatkuvan kasvatuksen metsiin tutustui Kärsämäellä toistakymmentä luontotoimittajaa ja -kuvaajaa, kuten Tarja Heikkonen Aamupostista, Tiina Harpf YLE Radio 1:stä ja retken ideoija Ismo Tuormaa Pohjois-Karjalan alueelta.

Retken toteutti Ympäristötoimittajat ry, jonka puheenjohtaja on Katja Lamminen. Lamminen työskentelee Maaseudun Tulevaisuuden ympäristötoimittajana ja on koulukseltaan metsänhoitaja. Hän sanoo, ettei opiskeluaikana ollut suotavaa keskustella metsän jatkuvasta kasvatuksesta, onneksi metsänhoidossa on kanta muuttumassa. Espoolainen Kirsti Sergejeff sanoo oman metsäkokemuksensa liittyvän vaeltamiseen ja virkistykseen.

– Tällä retkellä haluan saada tietoa metsistä ja niiden hoidosta sijoittajan näkökulmasta.

Sitä tietoa Sergejeff saanee myös vuoden päästä retkellä mukana olleelta Luonnonvarakeskuksen (LUKE) johtavalta tutkijalta Mika Niemiseltä. Hän tekee tutkimusta jatkuvan kasvatuksen taloudellisista ja ympäristövaikutuksista ojitetuissa suometsissä tasaikäisrakenteiseen metsänhoitoon verrattuna. Tutkimus valmistuu vuoden päästä ja on mielenkiintoinen päivitys käytävään keskusteluun. Moni metsänomistaja sanookin jo, että ”Ok, hakataan, mutta aukkoja ei tehdä”.

– Jatkuvan kasvatuksen yläharvennuksia on näillä alueilla tehty jo useampaan kertaan. Kuitupuu on tärkeä puun kierrossa, mutta metsänomistajan kannattaa kasvattaa kuitua tukiksi, koska se myytäessä on monin kerroin kuitua arvokkaampaa. Täällä Pohjois-Pohjanmaalla on pienellä alueella useita toimijoita, jotka toteuttavat tätä “uutta perinnettä”, sanoo Timo Kujala Arvometsä Oy:stä ja esittelee ostamaansa kolmenkymmenen hehtaarin metsäpalstaa.

– Se oli hoitamaton alue, jossa viime talvena tehtiin eri kuvioille taimikonhoitoa, ensiharvennuksia ja yläharvennuksia. Hakkuut toteutti Osmo Palosaari Metsäsuunnittelu Hollanti Oy:stä. Alikasvos säästettiin, hakattiin tukkipuustoa sekä huonompilaatuista kuitupuuta. Haapaa ja koivua säästettiin. Jos metsän ensimmäinen harvennushakkuu tuottaa kertymästä tukkia 60 prosenttia, on syytä olla tyytyväinen, seuraavassa hakkuussa 15-20 vuoden kuluttua tukkia tuleekin 80 prosenttia, linjaa Kujala ja jatkaa:

– Tällaisen hakkuun hyöty on siinä, että yläharvennus tuottaa kolminkertaisen kantorahatulon alaharvennuksiin verraten ja metsä rakenteensa ja puulajikoostumuksensa ansiosta ottaa paremmin vastaan ilmastomuutoksen aiheuttamat mahdolliset tuhot. Alakasvos toimii erityisen hyvin kanalintupoikueiden suojana kylmiä kevätsateita ja lentopetoja vastaan. Maaperää ei muokata, mustikat ja muu varvikko säilyvät eikä hiili vapaudu maaperästä.

– Aivan hirveästi kasvanut, toteavat Kujala ja Juhani Saarikoski Kivinevan tien varressa olevalla kohteella, jonka hakkasi Jukka Niemelä kahdeksan vuotta sitten.

Puun rinnankorkeusläpimitta saattaa kasvaa vuodessa jopa sentistä puoleentoista, jolloin kuitupuukokoisen rungon arvo lähes kymmenkertaistuu kymmenessä vuodessa.

– Se on valtava potentiaali. Yläharvennus kannattaa tehdä aina ja sitä seuraava kahdenkymmenen vuoden päästä, joskus ennemminkin. Tässäkin alikasvos on säästetty ja seuraava hakkuu on noin kahdentoista vuoden kuluttua, sitä seuraava kahdenkymmenen. Pomminvarmasti, sanoo Kujala.

Viimeinen kohde kuuluu METSO-ohjelmaan. Se on yksityisille metsänomistajille suunnattu vapaaehtoinen ohjelma, jolla suojellaan metsien luontoarvoja ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

– On hieno metsä, toteavat toimittajat.

#