keskiviikko 23.9.2020 | 19:01
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kaijan resepteillä juhlitaan nyt suomalaista ruokaa – Kokeile perinteistä kaalilootaa, talkkunahyvettä ja/tai kaurahelmirieskaa!

Kaija Tuompo
To 3.9.2020 klo 14:03

Suomalaisen ruoan päivää vietetään perjantaina 4.9.2020 jo toista kertaa.

Suomalaista ruokakulttuuria on syytäkin juhlia. Tämä koko viikko on omistettu suomalaiselle ruoalle - voiko tämän parempaa ajankohtaa olla? Satokausi on parhaimmillaan, puutarha- ja metsämarjat ovat olleet jo tovin poimittavissa, sienet noukittavissa ja suomalaiseen erästelykulttuuriin vahvasti kuuluva riistakausikin on alkanut.

Ruokakulttuurimme perustuu vahvasti vuodenkiertoon ja sen vuoksi voidaankin sanoa, että suomalainen ruoka on yhdistelmä puhtautta, osaamista ja vastuullisuutta. Tämä poikkeuksellinen vuosi on opettanut meitä arvostamaan lähellä olevia asioita, antanut aikaa kenties tutustua uusiin kotimaisiin raaka-aineisiin ja jopa kasvattamaan itse tai poimimaan niitä luonnosta.

Matkailun lisäännyttyä ja maailmalta tulvivien raaka-aineiden ja ruokakulttuurien ähkyssä oman maan ruokien arvostus, toivottavasti väliaikaisesti, laski. Olisikohan jälleen aika nostaa sitä sille kuuluvaan arvoon? Kaivetaan ne vanhat keittokirjat esille ja kokataan omaan ruokapöytäämme niitä tuoksuja ja makuja, joita isoäitikin, oman isoäitinsä esimerkin mukaan aikanaan kokkasi.

Suomalainen ruokakulttuuri on nuori verrattuna moniin muihin, ja kuten kaikissa kulttuureissa, niin meilläkin se on sekoitus idän ja lännen keittiöitä. Ilmaston ja harvalukuisen yläluokan vuoksi Suomessa on laitettu arkista, mutta energiapitoista ruokaa, pääasiassa aineksista, jotka säilyvät talven ylitse, kuten juureksista ja kaalista. Perinteisesti mausteita on käytetty hyvin niukasti, joskin suolaa melko paljon. Koko maan alueella on myös aina käytetty runsaasti viljatuotteita. Vilja, jota vähäravinteisen maan vuoksi aluksi kasvatettiin, oli ohraa, ruista tai muinaisvehnä emmeriä tai spelttiä. Viljaa käytettiin monipuolisesti leivontaan, talkkunaksi, puuroihin ja velleihin.

Marjoja Suomen luonto on aina tarjonnut runsaasti ja niitä on myös osattu käyttää. Monissa kansainvälisissäkin tutkimuksissa on todettu suomalaisten luonnonmarjojen ravintoainepitoisuudet keskimääräistä korkeammiksi. Selittävänä tekijänä on pidetty meidän kesävuorokausien pitkää valoisaa aikaa. Valitettava tosiasia on kuitenkin se, että tuota kotoperäistä superfoodia jää poimimatta joka vuosi tuhansia kiloja ja samanaikaisesti meille tuodaan maailmalta lähes sama määrä mm. gojimarjaa ja kuivattua karpaloa terveysvaikutteisena superfoodina.

Vaikka idän ja lännen, etelän ja pohjoisen ruokaperinteissä ja valmistustavoissa on eroavaisuuksia, on kaikille alueille yhteistä puhtaiden raaka-aineiden ja makujen arvostus. Esimerkkinä olkoon juuressalaatti (rosolli), joka on ollut vanhastaan tuttu pito- ja juhlaruoka etenkin Länsi-Suomessa. Rosolliksi sitä on alettu kutsua vasta Venäjän vallan aikana 1800-luvun jälkipuoliskolla. Jonkin verran vanhempia nimityksiä ovat Lounais-Suomen sallatti ja sallaatti sekä Etelä-Pohjanmaan sinsalla, joka on voinut lyhentyä pelkäksi sallaksi. Joissakin pitäjissä puhutaan myös silsallasta tai sitsallasta. Nämä kaikki pohjautuvat nimitykseen sillisalaatti, joka taas on lainaa ruotsista (sillsallad). Yhtä kaikki, kyse on samasta salaatista, joka muualla Suomessa on vakiintunut jouluruoka, mutta Länsi-Uudellamaalla se löytyy lähes poikkeuksetta jokaisesta pitopöydästä.

Kymmenen suomalaista elintarviketta on saatu myös Euroopan unionin nimisuojajärjestelmän piiriin. Ne ovat Lapin puikula -peruna, sahti, kalakukko, karjalanpiirakka, Kainuun rönttönen, Lapin Poron liha, Lapin Poron kuivaliha ja Lapin Poron kylmäsavuliha sekä kaksi eri muikkua: Puruveden muikku ja Kitkan viisas.

Suomalaisen ruoan kunniaksi pari vanhaa reseptiä. Kaaliloota ilman tuunausta tähän päivään.

Kaaliloota

1 kaalinkupu (keräkaali)

litran verran vettä ja tai pyhäpaistista jäänyttä siilattua paistilientä

2 reilua kourallista ohraryynejä (ohrasuurimoita)

n. puoli kiloa hienoksi hakattuja paistinrippeitä tai jauhettua lihaa

vähän voita

loraus tummaa siirappia

muutama maustepippurin marja

1 reilunkokoinen sipuli

suolaa

Silppua kaali ja sipuli.

Keitä kaalisilppua ja ohraryynejä liemessä viitisentoistaminuuttia.

Jos käytät jauhettua lihaa, ruskista se sipulin kanssa tai ruskista pelkkä sipuli.

Sekoita liha kaali-ryyniseokseen ja laita se uuniastiaan.

Laita mausteet ja lorauta pinnalle siirappia ja laita vielä muutama voinokare. Jos käytät paistilientä, huomioi se suolassa.

Paista uunissa vähintään tunti. Tarjoa sokeripuolukoitten kera.

Talkkunahyve

3 dl mustikoita tai puolukoita

1 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

1 dl talkkunajauhoja

2 dl vispautuvaa kermaa

Vispaa kerma vaahdoksi, lisää mausteet ja marjat, kaada tarjoilumaljaan ja koristele marjoilla.

Tarjoile heti ettei kerma vety.

Kaurahelmirieska

7 dl vettä

2½ dl Kaurahelmiä

1½ tl suolaa

½ l maitoa

2 munaa

2 rkl öljyä

3 dl vehnäjauhoja

Keitä Kaurahelmiä vedessä n. 20-30 min.

Lisää muut aineet.

Kaada seos leivinpaperin päälle uuninpellille ja paista 250C noin 20-25 min. Tarjoa munavoin kanssa.

#