keskiviikko 23.9.2020 | 19:10
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Anitta Oertel kolumnissaan: Merkkipuut ja niiden tarinat

Pe 28.8.2020 klo 14:00

Selänne-lehdessä (7.8.2020) uutisoitiin, että Haapajärvellä kaadettiin suojelukohteena ollut noin 250 vuotta vanha piiskamänty. Jutussa todettiin, että se oli osittain lahonnut.

Puilla on tarinansa ja ne kertovat tarinoita. Niin oli tämäkin mänty nähnyt ja kokenut asioita, jotka kuuluvat historiaamme. Toivottavasti sen paikalle saadaan merkki muistutukseksi sen olemassaolosta, ja siitä, että elämää on ollut ennen tätä päivääkin. Sitä paitsi myös matkailijoille tällaiset arvokkaat muistomerkit ovat mieluisia vierailukohteita, elävöittäviä vetonauloja.

Kirsti Simonsuuri toteaa kirjassaan Pohjoinen yökirja (Kirjayhtymä 1981), että: ”Suomalaiset osaavat säilöä, mutta eivät säilyttää.” Tätä lausetta tekee mieli kompata, ihan senkin takia, että oppisimme säilömisen ohella myös säilyttää. Tämä koskee rakennuksia ja myös vanhoja puita, jotka kuntonsa puolesta voisivat elää vielä pitkään.

Saksassa törmää muistomerkkeihin, voisiko sanoa, vähän väliä ja joka paikassa. Ovat ne sitten kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia tai puita ja kiviä tai vanhoja puutarhoja, tavoitteena on, että niitä hoidetaan ja että ne säilyvät. Muistomerkkejä koskevia lakeja on Saksassa yhteensä 16, ja niiden suojelu kuuluu esimerkiksi Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa koulutus-, tiede- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen.

Ikivanhojen kastanjoiden, akaasien, pyökkien, tammien, lehmuksien ja poppelien sekä tammien ja jopa omena- ja kirsikkapuiden reunustamat tiet ovat kapeita ja idyllisiä, mutta myös vaarallisia, sillä teillä liikkuu paljon piittaamattomia hurjastelijoita. Onnettomuuksia sattuukin näillä teillä paljon. Pientareille on pystytetty uhrien muistoksi ristejä, joissa näkyvät myös vainajien nimet ja päivämäärät. Onnettomuudet eivät ole kuitenkaan puiden vika, vaan ihmisten, jotka eivät osaa tai halua ottaa niitä huomioon.

Puissa näkyy pieni merkki. Se on numero, sillä veteraanipuut on luetteloitu vanhojen puiden, luonnonsuojelukohteiden ja merkittävien puiden rekisteriin. Mitä ilmeisemmin tällaisen rekisterin ylläpitäminen merkitsee sitä, että vanhat puut nähdään erityisen arvokkaina ja säilyttämisen arvoisina.

Kirjoittaja on 15 vuotta Pyhäjärvellä, nykyään Saksassa asuva vapaa toimittaja

#