tiistai 22.9.2020 | 04:07
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Pohjois-Pohjanmaan ensimmäiset valkohäntäpeuran pyyntiluvat myönnettiin Selänteen alueelle – Kantojen koot ovat hitaasta kasvusta huolimatta pienet

Emilia Tiitto
To 13.8.2020 klo 13:53 | päivitetty pe 11:24

Suomen riistakeskus Oulu on myöntänyt kaksi valkohäntäpeuran pyyntilupaa Haapajärven-Reisjärven ja kolme Pyhäjärven riistanhoitoyhdistyksen alueelle. Nämä luvat ovat Pohjois-Pohjanmaan historian ensimmäiset valkohäntäpeuran pyyntiluvat.

– Saimme alueellemme kaksi lupaa, sillä Reisjärven puolella valkohäntäpeurat muodostavat pienen kannan. Vielä kanta ei ole täälläpäin runsas, mutta pikku hiljaa se on kasvussa, Haapajärven-Reisjärven Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Myllylahti osaa kertoa.

Valkohäntäpeura on tuotu Suomeen 1930- ja 1940-luvuilla, ja nykyään se onkin tärkeä riistaeläin. Suomen lisäksi valkohäntäpeura elää ihmisen siirtämänä vieraslajina muun muassa Karibialla ja Uudessa-Seelannissa. Lajin leviämiseen vaikuttavat ruoan saanti ja talven kelit.

– Vaikka kanta on kasvussa, sen runsastuminen vie aikaa - muutos ei tapahdu muutamassa vuodessa.

Haapajärven-Reisjärven alueella valkohäntäpeuraa tavataan sen verran vähän, ettei yksilöistä ole Myllylahden mukaan suurta haittaa maa- ja metsätaloudelle.

– Etelä-Suomessa kannat ovat valtavat ja niiden seuraukset näkyvät enemmän. Toki eläin tekee tuhoja pelloilla kulkiessaan, mutta meillä tuhot eivät vielä näy.

Metsien lihansyöjät, kuten susi ja ilves, voivat käyttää valkohäntäpeuraa ravintonaan, joskin ilves tyytyy useimmiten jäniksiin ja kauriisiin.

– Jokainen ottaa luonnosta osansa. Kun nälkä tulee, on ravintoa jostain saatava, Myllylahti sanoo.

Valkohäntäpeuran kaatolupia haetaan samassa yhteydessä kuin hirvilupiakin. Päätöksen luvista tekee Oulun riistakeskus.

– Syksyllä jahdin jälkeen jäävä kanta arvioidaan seuroittain.

Valkohäntäpeuran metsästys voidaan aloittaa vahtimalla syyskuun alusta ja metsästys muilla menetelmillä alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina. Pyyntiaika jatkuu 15. helmikuuta saakka.

Pyhäjärvelle riistakeskus myönsi kolme kaatolupaa. Valkohäntäpeurakannan koko on myös Pyhäjärvellä vähäinen.

– Kanta on läpi pitäjän muutamia kymmeniä. Emme suorita hirvilaskentojen tavoin peuralaskentoja erikseen, joten kannan koko perustuu metsästäjien arvioihin, Heikki Kopponen Pyhäjärven Riistanhoitoyhdistyksestä kertoo.

Peltovahinkoja muutamat peurat eivät Pyhäjärvellä saa aikaan.

– Haimme lupia, koska valkohäntäpeura alkaa olla Etelä-Suomessa haittaeläin. Meilläkin on viime vuosina jäänyt jokunen auton alle.

Kopposen mukaan peuramäärät ovat hitaassa kasvussa.

– Peura ei pärjää ilman ruokintaa, ja koska täällä talvet ovat kylmiä, pärjää se paremmin Etelä-Suomessa, missä talvet ovat lyhyitä ja vähälumisia.

Haapajärven, Reisjärven ja Pyhäjärven tavoin myös Kärsämäellä on tehty havaintoja valkohäntäpeuroista.

- Olemme havainneet kymmenkunta yksilöä. Kanta ei ole vielä runsastunut, vaikka havaintoja tehdään joka syksy, Kärsämäen Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Kaijankoski tietää.

Metsästyslupia Kärsämäelle ei ole haettu johtuen juurikin kannan pienestä koosta.

– Pari kolme vuotta määrä on pysynyt samana. Teemme muutaman havainnon per syksy, eikä muutosta ole tapahtunut määrissä suuntaan tai toiseen.

Oikaisu: Jutun kuvitus poistettiin 14.8.2020 kello 11.21, sillä kuva esitti metsäpeuraa, ei valkohäntäpeuraa.

#