lauantai 26.9.2020 | 23:42
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Urheilu

Haapajärven pyöräilyjoukkue hallinnoi valtakunnallisen kilometrikisan neljättä sijaa – Kilometrien kirjaaminen kannustaa polkemaan

Emilia Tiitto
Ma 3.8.2020 klo 14:26

Kesä on mitä mainiointa aikaa pyöräilylle. Toiset polkevat hyötyliikuntaa saadakseen ja toiset kilometrejä kerätäkseen. Valtakunnallinen kilometrikisa kannustaa yrityksiä, työyhteisöjä, yhdistyksiä ja kaikenlaisia joukkueita mukaan leikkimieliseen kilpailuun. Tänä vuonna kisassa on mukana 34 000 polkijaa, ja Haapajärveltä kisaamassa on useampi joukkue.

– Poljin ensin työpaikkajoukkueessa, kunnes perustimme joukkueemme. Kisa on käynnissä toukokuun alusta syyskuun 22. päivään asti, joten meillä on 145 päivää aikaa polkea. Lupasin Pasille 5000 kilometriä, ja kohta se tulee täyteen, Risto Hautakangas kertoo.

Kilometrikisassa on kolme sarjaa: piensarja, suursarja ja tehosarja, jonka neljättä sijaa tällä hetkellä pitää Haapajärven Pyöräakatemia. Hautakankaan lisäksi joukkueessa polkee Pasi Ahola,Jouko Pikkarainen, nivalalainen Timo Ruostetsaari sekä Haapajärveltä kotoisin oleva, nyt Mikkelissä asuva Mikko Tuoriniemi.

– Yhtenä vuonna saimme kisasta palkinnoksi monitoimityökalun, joten palkintojen takia tätä ei tehdä. Kilometrien kirjaaminen ylös kannustaa lähtemään lenkille, pyöräilijät tuumivat.

Kisa perustuukin pitkälti rehellisyyteen, sillä kilometrit kirjataan ohjelmaan itse.

– Emme tavoittele suuria, tämä on mukava lisähaaste pyöräilyharrastukseen.

Tällä hetkellä joukkueella on kasassa yli 20 700 kilometriä, mikä tarkoittaa, että jokainen jäsen on polkenut yli 4000 kilometriä. Joukkueen aktiivisin polkija on Ruostetsaari, joka polkee kilpaillakseen ympäri vuoden.

– Olen aika-ajaja, joten minun täytyy polkea mahdollisimman nopeasti, 40-50 kilometrin tuntinopeutta, Ruostetsaari kertoo.

Ruostetsaari aloitti kilpailemisen jo nuorena, mutta lopetti ollessaan 14-vuotias. Myöhemmin kilpaileminen jatkui. Myös muilla polkijoilla on kilpailutaustaa.

– Aloitin pyöräilyn 80-luvulla triathlonien takia, Hautakangas sanoo.

Mikkelissä asustelevalla Tuoriniemellä sen sijaan on kokemusta maastopyöräilystä SM-tasolta. Pikkarainen aloitti Hautakankaan tavoin polkemisen 80-luvulla, mutta palasi harrastuksen pariin uudelleen 2000-luvun puolella.

– Ostin vuonna 2012 ekan maantiepyörän, ja pikku hiljaa kesälajista tulikin päälaji, Ahola avaa harrastustaustaansa.

Pyöräily onkin mainio vaihtoehto kesälajiksi, jos esimerkiksi juokseminen maistuu puulta.

– Jotkut ovat sanoneet, ettei pyöräillessä tule hiki, mutta kun ajat kympin täysillä, alkaa viimeiset kilometrit varmasti tuntumaan reisissä, Hautakangas naurahtaa.

Pyöräillä voi yksin tai yhdessä, joskin Pyöräakatemian viisikko harrastaa lajia enimmäkseen yksin. Viikonloput ovat kuitenkin porukkalenkkejä varten.

– Pyöräily on ympäristöystävällistä ulkoilmaliikuntaa, jossa maisemat vaihtuvat nopeammin kuin juostessa, mutta ei niin nopeasti, ettei niitä ehdi näkemään, Ahola sanoo.

Huonoja puolia polkijat eivät lajistaan helposti löydä, onhan pyöräilyn suosiokin noussut ympäri maailmaa huimalla tavalla.

– Tietenkin pyöräily on sään armoilla, mutta Riston ja Timon kanssa ajamme läpi talven. Kylmimmillään olen polkenut työmatkan 39,5 asteen pakkasessa, Ahola kertoo.

Pyöräilyn ikävin puoli liittyy liian lähelle tuleviin autoilijoihin.

– Suomessa autoilijat eivät ota pyöräilijöitä yhtä hyvin huomioon kuin lämpimissä maissa. Joskus kuskit saattavat ajaa tahallaan lähelle ja äänimerkin soittajiakin löytyy, pyöräilijät harmittelevat.

Pyörätielläkään polkeminen ei ole aina turvallista.

– Joskus on turvallisempaa ajaa ajoradan reunaa kuin pyörätietä, sillä kevyenliikenteenväylällä liikkuu luonnollisesti monenlaista tienkäyttäjää jalankulkijasta mopoilijoihin. Kovalla vauhdilla äänettömästi liikkuva pyöräilijä voi tulla monelle yllätyksenä, Hautakangas kertoo.

Parhaat reitit maantiepyöräilyyn löytyvätkin päällystetyiltä pikkuteiltä.

– Reitti saa olla vaihteleva: pitkät aukiopätkät eivät ole mukavia, pyöräilijät tuumaavat.

Pyöräilyn tärkein väline on tietenkin pyörä, jonka on hyvä olla sopivan kokoinen. Maantiepyöräilyssä säädöt vaikuttavat merkittävästi lopputulokseen ja ajoasentoon.

– Meillä kaikilla on kevyet hiilirunkopyörät. 3000 eurolla saa jo hyvän pyörän, vaikka halvemmallakin saa alumiinirunkoisia pyöriä. Meidän pyöristä löytyy myös sähkövaihteet.

Aloittelijalle konkarit eivät suosittele ensimmäiseksi ostokseksi viiden tonnin pyörää. Hyviä vinkkejä ja pyöriä löytyy paikallisista liikkeistä.

– Aloittelijan kannattaa lähteä liikkeelle rauhallisesti, sillä polkemisesta menee maku, jos alkaa vouhottamaan. Vaikka sekin toimii joillekin, Pikkarainen toteaa.

Talvisin kestävyyslajien miehet harrastavat hiihtoa, sillä varsinkin luisteluhiihto tukee samoja lihaksia kuin pyöräily. Kesäisin pyöräilykilometrejä kertyy ainakin Hautakankaalle päivässä 60, ja samoissa lukemissa pyörivät muutkin polkijat.

– Tänä aamuna kävimme Pasin kanssa 140 kilometrin aamulenkin. Siinä se aamu sitten menikin, Pikkarainen naurahtaa.

#