lauantai 8.8.2020 | 12:03
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Kaija Tuompo kolumnissaan: Oma maa mansikka ja taitaa täältä löytyä vähän muutakin

Pe 31.7.2020 klo 13:30 | päivitetty pe 14:27

Kuuntelin automatkalla radiota, kuten tapanani on. Tällä kertaa aiheena oli kansalaisten kesän- ja lomanvietto. Toimittaja oli jalkautunut Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueen luonto- ja maaseutumatkailu kohteisiin.

Kesämatkailijoiden kertomuksissa korostui kaksi asiaa. Jokainen oli “yllättynyt” siitä, että kotimaassa on näin monipuolista matkailutarjontaa, mahtavat maisemat, ihania paikkoja sekä paljon tekemistä kaikenikäisille ja ystävällisiä ihmisiä. Toinen asia oli uusien kokemusten saaminen. Joku oli poiminut ja syönyt elämänsä ensimmäisen hillan, joku onkinut ensimmäisen kalansa vuokramökin laiturilla. Jossain maatilamatkailukohteessa oli päästy auttamaan tilan töissä, nähty ihka elävä lehmä ja muita kotieläimiä.

Toimittajan kysyessä, harmittaako ettei suunniteltu ulkomaan loma toteutunut, olivat kaikki sitä mieltä, että alkuun harmitti, mutta nyt kun ollaan kohteessa ja vietetty lomaa uudella tavalla, ei harmita yhtään. Päinvastoin, tämänkaltaisia lomia tullaan viettämään jatkossakin.

Teeman innoittamana aloin kysellä ystäviltä ja tuttavilta ympäri Suomea heidän kesäkokemuksiaan. Mikä tässä kesässä on toisin? Galluppi antoi itsellenikin monta näkökulmaa tähän poikkeuskesään. Monella oli vuosien jälkeen aikaa lomailla mökillä, tutustua kotimaisiin nähtävyyksiin, käydä tapaamassa sukulaisia ja ennen kaikkea viettää aikaa ystävien ja läheisten kanssa. Moni tarina alkoi; “En ollut vuosiin/koskaan…”, melonut mökkijoella, käynyt uistelemassa, kierrellyt luontopolkuja, kuullut kuikan huutoa, istunut aamuyöllä mato-ongella ja kuunnellut hiljaisuutta, yöpynyt teltassa, valmistanut ruokaa nuotiolla, kierrellyt kotiseutumuseoita, bongaillut vanhoja kirkkoja. Kokemusten kirjo oli mittava.

Kaikissa tarinoissa ydin oli se, että koin jotakin mitä en muistanut tai tiennyt olevan olemassakaan ja kokemus oli positiivinen. Erään luontomatkailukohteen asiakaspalautteeseen oli kirjoitettu mieleenpainuvimmaksi kokemukseksi; ”Sain sytyttää nuotion”. Kyse oli aikuisesta ihmisestä, joten joillekin yksinkertaiset, arkiset asiat ovat toiselle uusi kokemus ja elämys. Moni oli myös todennut, että mielikuva kotimaassa vietetyn loman kalleudesta ei pidä paikkaansa. Joillekin oli käynyt jopa päinvastoin, lomaillaan pienemmällä budjetilla kuin aiempina vuosina. Kyse on kai lopulta siitä millaisista palveluista kesäreissu koostuu.

Keskustelin myös muutaman matkailualan yrittäjien kanssa ja heilläkin näkymät olivat positiivisia. Monet olivat vaikean kevään jälkeen pelänneet asiakaskatoa, mutta valtaosalla tilanne olikin kääntynyt päinvastaiseksi. Mökkeihin tuli suorastaan tungosta, matkailuvaunut ja -autot tekevät kauppansa ja vuokrakalusto on koko ajan tien päällä.

Erään kaupungin torimyyjät kertoivat tämän kesän olevan paras vuosiin. Kaupungissa on iso kesätapahtuma, johon suuri osa yleisöstä tulee yleensä lentokoneella vain päiväksi. He eivät useinkaan liiku kaupungilla ja torilla. Kesämatkailijat pysyttelevät usein tapahtuman ajan poissa, koska mökit on varattu tapahtumavieraille ja kaupunki on muutenkin ruuhkainen. Tänä vuonna tapahtuma oli peruttu ja lomailijat täyttivät majoitustilat ja kaupungin kadut. Keskeisellä paikalla olevalla torilla kauppa kävi ja matkailijat viipyivät pidempään. Toisen menetys on siis toisen leipä tässäkin tapauksessa. Paljon murhetta ja harmitusta mahtuu siis tähänkin kesään, mutta toivoa sopii, että jokin meissä muuttui. Tarvittiin ehkä pientä ravistelua, että herättiin huomaamaan, elämyksen ja uuden kokemuksen voi löytää ihan siitä läheltä, ja uhkasta voi tulla mahdollisuus. Vanha loru tiivistäköön päällimmäiset tunnelmani näiden kuulemieni tarinoiden jälkeen: “Paljaat varpaat ja variksen saappaat ja vatsassa vadelman maku. Siitä se alkaa ja siihen se päättyy se onnellisuuden haku.”

Kirjoittaja on Selänne-lehden pyhäjärvinen avustaja

#