tiistai 7.7.2020 | 08:53
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Keskikesän juhla on ilon, taian ja hyvän ruoan rieha

Kaija Tuompo
To 18.6.2020 klo 07:00

Monessa suomalaisessa perheessä juhannukseen valmistaudutaan huolella. Koti ja mökki puunataan lattiasta kattoon, vaihdetaan ikkunoihin kesäverhot ja koristellaan koti alkukesän vehreän luonnon kasveilla ja kukkasilla.

Monilla on tapana pystyttää pienet koivut molemmin puolin rappusia tai sitoa oksista kimppuja maljakoihin. Juhannusruusut, syreenit, pihlajat ja tuomet kukkivat täällä yleensä vielä juhannuksen aikaan ja niiden tuoksua tuodaan kotiin laittamalla oksia maljakkoon. Koiranputkista, niittyleinikeistä, villeistä lupiineista ja muista kukkivista alkukesän kasveista syntyvät myös mitä upeimmat maljakkoasetelmat portaiden pieleen tai kuistille.

Juhannustaiat ovat kuuluneet aina osaksi juhannuksen juhlintaan liittyvää kansanperinnettä. Eräs tämänkin päivän perinnetaika on kokon polttaminen. Juhannuskokon, kokkovalkean, juhannustulen tai kokkotulien eräs alkuperäinen tarkoitus on ollut pitää pahat henget loitolla. Uskottiin, että tänä taianomaisena aikana, kun auringon liike näyttää pysähtyvän vähäksi aikaa ääripäähänsä, tulevat henkiolennot levottomiksi ja lähtevät liikkeelle.

Monet juhannusaaton taioista tähtäävät ennustuksiin tulevasta. Naimisiinmenoon ja lempeen liittyvät taiat liittyvät erityisesti juhannukseen, sillä se on ollut muun muassa hedelmällisyyden juhla. Nykyään taiat ovat enemmänkin osa juhannuksen vieton ohjelmaa, kuin uskomuksellisia ennustuksia, mutta mikäpä sen hauskempaa kuin leikkimielisesti kurkkia tulevaan vaikkapa näillä perinteisillä konsteilla.

Perinteiset juhannusruoat liittyivät aikaisemmin karjatalouteen. Lehmät alkoivat lypsää paremmin päästyään laitumelle ja silloin voitiin valmistaa erilaisia maitoruokia kuten juhannusjuustoa Pohjois-Suomessa, muurinpohjalettuja Savossa, piirakoita Karjalassa ja räiskäleitä Hämeessä. Vanhanajan täysmaidosta valmistettu juhannusjuusto eli makiajuusto, punainen juusto tai kansan suussa juustokeitto kuuluu erottamattomasti pohjoispohjanmaalaiseen juhannuksen viettoon. Juhannusjuuston kanssa maistuvat hillot, marjat tai ripaus kanelia, vaikka perinteisesti juustokeitto tarjotaan sellaisenaan ilman lisukkeita.

Tämän päivän juhannuspöytä on myös jo tavallaan perinteinen. Siihen katetaan alkukesän herkkuja; uusia perunoita, uuden sadon tomaatteja, avomaankurkkua, varhaiskaalia, porkkanoita. Uusien perunoiden kanssa tarjoillaan silliä, graavattua tai savustettua kalaa. Grillauksesta on tullut myös juhannuksen perinne ja grillissä muhii kesän maut. Tuoreita kasviksia, sieniä, lihaa, kanaa ja tietenkin makkaroita. Juhannuksen jälkiruokana maistuvat savolaista alkuperää olevat pitsiohukkaat toiselta nimeltään muurinpohjaletut.

Raparperi on juuri parhaimmillaan ja ensimmäiset mansikat ovat saatavilla, joten vaikkapa mansikkakakkukin syntyy juhannuspöytään. Yhdessäoloa, kesäyön aurinkoa, juhannusherkkuja ja hyvää mieltä, mitäpä muuta sitä ihminen tarvitsee.

Vanhimpia juhannustaikoja

Saniaisen, kukattoman itiökasvin, saattoi uskomuksen mukaan nähdä kukkivan vain juhannusyönä. Silloin kukka piti kiireesti poimia. Kukka toi poimijalleen taikavoimia.

Jos juhannusyönä liikkui metsässä, saattoi joskus nähdä virvatulen palavan. Sen alta löytyisi aarre.

Kun juhannusaattoyöksi panee sitomattoman vihdan tyynynsä alle, näkee tulevan puolisonsa yöllä sitovan sen.

Iivananpäivää (= juhannus) vasten yöllä kokon polttamisen perästä naimakuntoiset ja -haluiset tytöt vierittelivät alastomina poikatalojen ruispelloissa, jotta näiden talojen pojat rupeaisivat heitä armastelemaan.

Tulevan puolison voi nähdä juhannusyönä unessa, jos on laittanut tyynynsä alle yhdeksällä heinällä sidotun kukkaseppeleen.

Neito voi kuunnella juhannusyönä käen kukuntaa. Niin monta kertaa kuin käki kukahtaa, niin monta vuotta on sulhasen löytymiseen. Jos se ei kuku lainkaan, tulee sulho vielä samana vuonna.

Juhannusyönä katolle heitetyn kengän kärki kertoo, mistä suunnasta kosija tulee ja mihin päin tyttö joutuu muuttamaan.

Kun tyttö läiskii reisiään vieraan pojan vihdalla. He saavat niin monta lasta kuin lehtiä jää reisiin

#