torstai 9.4.2020 | 19:15
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Suomi ja suomalaiset saksalaisten ajattelijoiden mielessä – Matthias Oertelin runoja Volker Pirsichin kokoelmaan "Die Nadelwälder dunkeln fort im Osten"

Anitta Oertel
La 21.3.2020 klo 08:00

Saksa/Selänne

Suomi ja suomalaiset ovat esiintyneet saksankielisessä kirjallisuudessa jonkin verran jo useita vuosisatoja. Viimeisin lienee viime syksynä ilmestynyt teos Die Nadelwälder dunkeln fort im Osten (Heiner Labonde Verlag 2019). Otsikko on lainaus Paul Boldtin runosta Nächte über Finnland (1921). Lyriikan kääntäminen toiselle kielelle ei ole ihan yksiselitteistä, mutta kirjan otsikon voisi suomentaa esimerkiksi Havumetsien hämärä jatkuu idässä.

Kokoelman on toimittanut filosofian tohtori Volker Pirsich, joka on suomalais-ugrilaisia kieliä opiskellut germanisti. Tämä Saksan kirjastojen ystävien liittojärjestön (Bundesverbandes der deutschen Bibliotheken Freundeskreise) puheenjohtaja ja entinen kirjastonjohtaja pitää yhtenä tärkeänä tehtävänään edistää Suomen ja Saksan kulttuurien välistä yhteistyötä. Volker Pirsich teki ensimmäisen matkansa Suomeen 1970-luvulla.

– Siitä lähtien olen yrittänyt löytää leikkauspintaa Saksan ja Suomen välillä, Pirsich kertoo.

Hän onkin löytänyt 168-sivuiseen teokseen Suomeen liittyviä runoja laajalta skaalalta tunnetuiltakin saksankielisiltä runoilijoilta ja ajattelijoilta. Mukana teoksessa on myös Pyhäjärvellä 15 vuotta asuneen ja siellä lukion englannin ja saksan kielen lehtorina toimineen Matthias Oertelin kaksi runoa.

Suomesta kirjallisuusmielessä kiinnostuneena uranuurtajana voidaan pitää saksalaista runoilija, fyysikko Paul Flemingiä (1609 - 1640), jonka kirjoittama runo on teoksessa kirjoittajien syntymäajan mukaisessa järjestyksessä ensimmäisenä.

Alkusanoissa kerrotaan Flemingin haaksirikkoutuneen laivamatkallaan 1635 Suomenlahden itäosassa lähellä Suursaarta. Wikipediasta selviää, että Suursaari oli ennen Suomen kunta, mutta kuuluu nykyisin Venäjälle. Manttaaliluetteloiden mukaan saaren asukkaat olivat tuolloin kaikki suomenkielisiä.

On mielenkiintoista, että kokoelmaan valikoitui sattumalta juuri Matthias Oertelin runoista In der Sommernacht auf dem Schiff / die Stille des Meeres/… (Kesäyönä laivalla / meren hiljaisuus / (kirjoitettu 1995), joka on saanut inspiraation Estonian uppoamisesta. Näiden Suomenlahdella uponneiden laivojen aikaväliä on 360 vuotta. Runokokoelmaa voidaankin pitää myös aikamatkatutkielmana.

Matthias kertoo olevansa iloinen, että juuri hänen runonsa tulivat valituksi tähän teokseen.

– Runot ovat kirjastani Grenzen in Strom (2014). Todennäköisesti runot valittiin kokoelmaan suoran Suomi-yhteytensä takia. Ne on kirjoitettu Suomessa, ja siellä saatu niihin myös inspiraatio. Mutta esimerkiksi toisen runon ajatuksena on tuoda esille se, että kuva, mikä meillä on ihmisistä, voi olla ihan väärä ja pelkkää illuusiota, Matthias selventää.

Runokokoelman runot kertovat Suomesta ja suomalaisista saksalaisten runoilijoiden silmin ja aistein. Arvata saattaa, että runot, jotka on kirjoitettu vuosisatoja tai kymmeniä vuosia sitten, kertovat erilaisesta maasta kuin se on nykypäivänä. Myös suomalaiset näkevät oman isänmaansa ja kansansa eri näkökulmasta, mutta on terveellistä poiketa joskus myös aidan toiselle puolelle katsomaan, minkälainen näkymä sieltä avautuu.

#