maanantai 25.5.2020 | 03:27
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Pelkoset elävät rauhallisuudessaan vertaansa vailla olevaa elämää – Huussi pihan perällä, sähkö auringosta, vesi vinttikaivosta

Outi Levä
La 14.3.2020 klo 08:00

Viitisen vuotta sitten raahelainen Reijo Pelkonen aloitti Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristötarkastajana Kärsämäellä. Piti hankkia työasunto.

– Se oli kunnan vuokrayksiö. Pimeä yksiö, johon aurinko ei paistanut. Muunlainen asunto alkoi kiinnostaa, sanoo Pelkonen.

MyöhemminMaisa-vaimokin sai töitä Selänteestä Pyhäjärveltä ja he etsivät vanhoja taloja myös Pyhäjärveltä, sillä Maisan mukaan Reijolla pitää olla aina tekemistä. Tuohon aikaan Kärsämäen kunta laittoi myyntiin talon, joka oli saatu kunnalle edesmenneen Martta Laitilan jälkeen. Pelkoset ostivat 1920-luvulla rakennetun talon. Reijolle tuli tekemistä. Piti uusia perustukset, alapohja ja lattia sekä kunnostaa ruutuikkunat, lähes sata ruutua.

– Talo seisoi sortuvalla kahdeksankymmentäsenttisellä kivijalalla. Talon runko oli parinkymmenen sentin kaarella kuin jousipyssy. Kaivettiin perustus pois, ja antura ja sokkeli rakennettiin uudestaan. Kivijalkaa pystyi purkamaan kerrallaan neljä-viisi metriä ja sitten rakentamaan, sanoo Reijo.

Ikkunoista heitettiin ulos isot kasat alapohjarakenteita ja lämmöneristeitä, jotka sisälsivät olkea, hiekkaa ja sammalta sekä laudanpätkää.

– Ikkunoihin meni monta kiloa liitujauhoa ja vernissaa. Niistä sekoittelin kittiä, joilla kiinnitin uudelleen kaikki rikkoutuneet ruudut. Ikkunoiden kunnostaminen on aikaa vievää raaputuksineen ja maalauksineen, mutta minä opin sen tekemään, iloitsee Reijo ja sanoo, että vain yhdessä pokassa oli lahovaurio, joka piti korjata.

Talon hirsikehikkoon Pelkoset eivät kajonneet, sillä Reijon mielestä uusien reikien puhkaiseminen ikkunoita ja ovia varten tekee hirsikehikosta entisen.

– Tuvan sisäseinissä oli haltex-levy, sen päälle laitettiin tapetti. Savupiippujen päät piti uusia. Edellisen omistajan teettämä huopakatto oli hyvässä kunnossa, vaikka talo oli ollut kylmillään yli kymmenen vuotta. Ison leivinuunin rappauksiin meni monta säkkiä tiilitasoitetta, laskee Reijo.

Lattia on lämmin. Sen eristeenä on kovaa villaa ja puhallusvillaa, myös yläpohjaa lisäeristettiin puhallusvillalla. Pelkoset sanovat rakentaneensa talon omaan käyttöönsä. Taloa ei ole yritettykään entisöidä. Keittiöön hankittiin kalusteet, niitä kun ei ollut olemassa ollenkaan.

– Lähes kaikki huonekalut ovat talon entisiä, pitkä pirtin pöytä, penkit, lipasto, keinutuoli. Myös hetekat ovat käytössä, toki tukevampi pohja on niihin pitänyt asentaa, näyttää Maisa.

Talon vesi nousee pihalla olevasta vinttikaivosta. Vesi on rautapitoista, joten talousveden Pelkoset tuovat muualta. Lähistöllä on myös lähde viereisessä niin sanotussa Martan metsässä, joka on Natura-luonnonsuojelualuetta ja valtion omistuksessa.

Aurinko ja tuuli tuottavat sähköä ja milloin eivät tuota, sitä tulee akuista, joita tarvittaessa ladataan aggregaatilla, joka pyörittää myös Reijon hitsaus- ja muita koneita.

– En ole kynnetön, hän sanoo. Aggregaattia tarvitsee käyttää marras-tammikuussa vain muutama tunti. Emme maksa sähkön siirtomaksuja, vaikka meillä on televisio ja nyt käytössä tabletitkin. Jääkaappi ja hella toimivat kaasulla ja pihan perällä on huussi. Autoissa on nykyään webastot.

Pelkoset sanovat olevansa lähtöisin vaatimattomista oloista ja elävänsä nyt viikot mökkielämää, viikonloput kuluvat kotona Raahessa. Pihasauna lämpiää harva se ilta, savusaunaa Pelkoset lämmittävät harvemmin.

– Täällä on kesällä mahtavan lämmin. En ollut koskaan kylpenyt savusaunassa, joten Reijo kunnosti vanhan savusaunankin. Kotona on kiva mennä suihkuun ja pestä siellä myös pyykit, sanoo Maisa.

Pelkosten talo on sopivasti syrjässä, luonnon keskellä, hyvien pyöräilyteiden varressa.

– Tämä on meille nyt sopiva kokonaisuus, rauhallisuudessa vertaansa vailla, sanoo Reijo.

#