keskiviikko 23.9.2020 | 16:28
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Tutkijan sydän sykkii ahaa-elämyksille ja heureka-hetkille

Emilia Tiitto
La 15.2.2020 klo 00:00

Haapajärvellä lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Taina Pihlajaniemi on juuri tullut kaksituntisesta kokouksesta. Siellä suunniteltiin Oulun yliopiston tutkimuksen profiloitumista.

– Olen osana monimutkaista kokonaisuutta, jota monet eri ihmiset hoitavat. Erilaisissa verkostoissa toimiessani periaatteeni on se, etten ole toisten työn tulppa, Pihlajaniemi kertoo.

Pihlajaniemen tavallinen työpäivä muodostuu 3-5 kokouksesta, sekä muista työtehtävistä. Neljän jälkeen Pihlajaniemi istahtaa tietokoneensa ääreen valmistelemaan lausuntoja ja seuraavan päivän esityksiä.

Oulun yliopistossa tutkimuksen vararehtorina ja lääketieteellisen biokemian professorina toimivan Pihlajaniemen uurastus huomioitiin vuodenvaihteessa Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen toimesta.

– Minulle soitettiin juuri ennen joulua. Palkinto tuli täytenä yllätyksenä, mutta erittäin mukavana sellaisena, Pihlajaniemi iloitsee.

Pohjois-Pohjanmaa -palkinto myönnetään vuosittain henkilölle, jonka työ on tehnyt maakuntaa tunnetuksi. Nivalassa syntyneen ja Haapajärvellä nuoruutensa viettäneen Pihlajaniemen tie vei ensi kertaa Ouluun lukiosta valmistumisen jälkeen.

Pihlajaniemelle oli selvää, että hän halusi opiskelemaan Oulun yliopistoon, mutta oikean alan valitseminen lääketieteen ja arkkitehtuurin väliltä tuotti enemmän vaivaa.

– Pääsin saman tien opiskelemaan lääketiedettä. Tyttäreni pääsi opiskelemaan arkkitehtuuria, joten nyt katamme molemmat alat, joita itse harkitsin. Tosin hyvin erilaiset sellaiset, Pihlajaniemi naurahtaa.

Lääkäriopintojensa ohessa Pihlajaniemi aloitti väitöskirjatutkijan työt. Tutkijatohtorina hän jatkoi Yhdysvalloissa, minkä myötä ajatus erikoistua lastentauteihin ei enää tuntunutkaan oikealta valinnalta.

– Tutkimus vie nopeasti mukanaan. Tutkimusaiheemme voivat vaihdella solujen molekyylien tutkimisesta eri sairautta edustavien potilasnäytteiden tutkimiseen, Pihlajaniemi esittelee.

Yhdysvalloista Pihlajaniemi toi mukanaan useita uusia geenitekniikan menetelmiä, ja sai oman tutkimusryhmän, jonka kanssa hän on keskittynyt tutkimaan kollageeneja.

– Olemme löytäneet kolme aiemmin tunnistamatonta kollageenia. Ensimmäisen, tyypin 13 kollageenin, julkaisimme vuonna 1987.

Pihlajaniemen mukaan tutkija kokee päivittäin pieniä heureka-hetkiä.

– Ensimmäinen ahaa-elämys on löytää jotakin uutta, ja sen jälkeen selvittää, mihin kollageenia käytetään elimistössä. Tämä jälkeen on otettava selville, mihin tauteihin löydös liittyy. Näiden avulla sairauksia voi ymmärtää paremmin ja päästä kehittämään parannuskeinoja, Pihlajaniemi selventää.

Asiat eivät kuitenkaan etene hetkessä vaan tutkimus voi viedä useita kymmeniä vuosia.

– Huonolla ajopelillä ei voi voittaa ajokilpailua. Jotta tutkimus etenee, on oltava oikeat materiaalit, menetelmät ja osaava yhteisö.

33-vuotiaana Pihlajaniemi nimitettiin professorin virkaan, jolloin kuvaan astuivat johtamistehtävät. Viimeisin Pihlajaniemen virka on tutkimuksesta vastaavan vararehtorin nimike.

Edellisenä päivänä Pihlajaniemi on ollut Helsingissä opetusministeriön kokouksessa, ja seuraavana sunnuntaina hän lähtee viikoksi Ruotsiin osallistumaan tutkimusta arvioivaan prosessiin. Edessä siintää myös matka Brysseliin.

– Johtamistyössä minua kiinnostavat suunnittelu ja Oulun yliopiston kehittäminen myönteisempään suuntaan. Näille haluaisin tulevaisuudessa antaa panokseni.

Pihlajaniemi on kokenut tärkeäksi löytää balanssi työn ja vapaa-ajan välillä. Miellyttävässä työssä yhdistyy samalla itselle tärkeä harrastus. Muille säännöllisille harrastuksille tutkijalla ei kuitenkaan jää aikaa.

- 80-luvulla yritin vuoden ajan harrastaa squashia, mutta se kaatui siihen vuoden yrittämiseen, Pihlajaniemi naurahtaa.

#