torstai 17.10.2019 | 04:27
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Väestöennusteet vetävät kuntapäättäjät vakaviksi – Valtion toivotaan puuttuvan kehitykseen tavalla tai toisella, sillä koko Suomi halutaan pitää asuttuna

Satu Kangas-Viljamäki Selänne
Pe 4.10.2019 klo 00:00

Tilastokeskus julkaisi maanantaina väestöennusteen, joka yltää 20 vuoden päähän, ja on likipitäen koko Suomen kohdalta karua luettavaa. Ennusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla.

Tilastokeskuksen mukaan maamme väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031. Vuonna 2050 väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi.

Selänne-lehti kysyi kuntiemme johtajilta, miltä ennuste heidän korviinsa kuulostaa.

– Kyllä on karua luettavaa. Toki meillä ja yleensäkin meidän alueella on kärsitty jo pitkään väestön vähenemisestä, mutta aina on kuitenkin toivottu suunnan muutosta parempaan, Haapajärven vs. kaupunginjohtaja Unto Vesamäki kommentoi asiaa tuoreeltaan.

Vesamäen kanssa pitkälti samoilla linjoilla ovat myös Reisjärven vs. kunnanjohtaja Marjut Silvast sekä Pyhäjärven kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi.

Kärsämäen kunnanjohtaja Esa Jussila puolestaan ei näe tilastoa niin murheellisena kuin kollegansa.

– Luvut ennustavat tulevaisuutta historiatiedon ja väestörakenteen perusteella. Ennuste ei huomioi kunnan elinvoimatoimenpiteitä eikä yritysten investointeja, jotka parantavat kunnan asemaa asuinpaikkana. Näin tulevaisuus voi monissa kunnissa olla julkaistua väestöennustetta valoisampi.

Vaivan lääkkeeksi päättäjät määräävät lähes yksissä tuumin työllisyyden, asuntopolitiikan ja elinympäristöjen kehittämistä.

– Tarvitaan lisää ihmisiä. Nyt kunnat ja kaupungit kilpailevat samoista ihmisistä, yhden sisään muuttaja on toisen kunnan poismuuttaja. Tällä hetkellä koko maan tasolla väestön lisäys on maahanmuuton varassa ja sekin kohdistuu pääosin pääkaupunkiseudulle. Tarvitsemme tarkoituksenmukaista ja investointivetoista maahanmuuton edistämistä koko Suomeen, Esa Jussila sanoo.

– On hyvä, että nuoret lähtevät hakemaan esimerkiksi korkeakoulutusta kauempaa, koska lähellä mahdollisuudet ovat vähäisemmät. Meidän tulee edistää alueen työllisyyttä ja asuntopolitiikkaa sekä viihtyisiä elinympäristöjä, jotta useampi nuori voisi jäädä tai palata paikkakunnalle ja perustaa perheen. Varoja tulisi riittää myös terveiden elämänlaadun parantamiseen, kuten kasvukeskuksissakin. Olennaisinta on mielestäni pysyvän ja kestävän kasvun edellytysten luominen paikkakunnalle, jossa meillä on suuri takamatka tällä hetkellä. Tähän liittyy mm. elinkeinojen kehittämisen tehostaminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen Pyhäjärvi-mallin luominen, Henrik Kiviniemi pohtii.

Marjut Silvast korostaa avaran, puhdasilmaisen ja suhteellisen turvallisen ympäristön erinomaisuutta lapsille.

– Alueemme on erinomaista asuin- ja elinympäristöä työpaikasta riippumattomalle työnteolle. Kunpa vain saisimme syntyvyyden ja lasten määrän nousuun! Yksittäisen kunnan on kuitenkin mahdotonta ratkaista väestön vähenemistä. Alueellisella yhteistyöllä on mahdollisuutensa ainakin hidastaa alenevaa kehitystä ja ponnistella pohjoisen Suomen puolesta.

Asukasluvun lasku vaikuttaa päättäjien näkemyksen mukaan moniin asioihin joko suoraan tai välillisesti.

Esa Jussila kuvailee asukaslukua kaikkien elinvoimamittareiden äidiksi.

– Asukasluvun lasku johtaa supistumisen kierteeseen, joka ruokkii itseään ja vaikuttaa vähentävästi kaikkiin palveluihin. Väestön määrän lisäys luo vastaavasti positiivisen kierteen.

Unto Vesamäki puolestaan muistuttaa luvun vaikuttavan muun muassa valtionosuuksiin sekä verotuloihin ja sitä kautta palvelujen ylläpitämiseen.

– Asukasluvun lasku hidastaa alueen elinvoimaisuutta ja sen luontainen kehittyminen hidastuu tai ainakin kapenee. Se voi luoda yksilötasolla passiivisuutta, ”luovuttamisen tunnelmaa”, mikä sekin heijastuu yhteisöjen vireyteen, Marjut Silvast sanoo.

Henrik Kiviniemi puolestaan muistuttaa, että palvelut täytyy mitoittaa väestöpohjaan.

– Pyhäjärvellä tulee huomioida myös runsas osavuotinen asukaskunta, joka on meille tärkeä. Samalla on muistettava, että esimerkiksi kouluverkossa muutos on jo tehty ja ennusteiden valossa oikeaan aikaan, sillä varautuminen tulee tehdä ajoissa. Kaupan palvelujen osalta haaste tulee olemaan suuri, erityisesti erikoiskaupalle.

Kaikki päättäjät ovat yhtä mieltä siitä, että koko Suomi täytyy pitää asuttuna ja suurin osa heistä toivoo valtiolta toimenpiteitä väestökadon pysäyttämiseksi.

– Valtion tulee edistää yritysten ja yhteisöjen investointeja koko maahan ja oppilaitosverkostoa ei tule keskittää. Muutkin julkiset palvelut tulee jatkosakin tuottaa hajautetun mallin mukaisesti. Investoinnit lisäävät alueiden elinvoimaa, Esa Jussila sanoo.

– Soteuudistus tulee saada maaliin mahdollisimman nopeasti, sillä palveluiden rahoittajia on jatkossa huomattavasti vähemmän. Yksittäisiä toimia, kuten lapsilisien leikkauksia on helppo syyttää, mutta lasten saaminen on paljon muutakin kuin taloutta. Toki kuntien väestökriisi on samalla Suomen valtion kriisi. Kotimaassa asuvat kansalaiset ovat kaikki jonkun kunnan jäseniä ja elinolojen epätasa-arvon kasvaminen uhkaa ennen pitkää koko yhteiskuntaa, Henrik Kiviniemi sanoo.

– ”Väestörakennepäätökset” tehdään ihmisten kodeissa, ei eduskunnassa. Asenneilmastosta ei voi yksin valtiota syyttää, vaan jokainen voi tehdä sen eteen jotain. Toisaalta julkinen valta saa ottaa myös syytä kontolleen. Olen erityisen huolissani potentiaalisista ensisynnyttäjistä ja odottavista äideistä laajemminkin, joita pelottaa muun muassa pitkä matka synnytysosastoille. Ymmärrän pelon ja huolen erittäin hyvin. Asia ketuttaa ankarasti, Kiviniemi summaa.

#