tiistai 17.9.2019 | 04:21
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Tietokirjailija Tiina Hautala vieraili Reisjärven kirjastossa lasten ja nuorten tietokirja.fi -päivänä - Aavetarinat sisältävät historiaa, kulttuuria ja perinteitä

Satu Kangas-Viljamäki Selänne
Pe 6.9.2019 klo 14:00

Kysymys: ”Voiko tietokirjailija kirjoittaa kummituksista?” oli Reisjärven kirjastossa kuuma puheenaihe viime perjantaina, kun aavetarinoihin erikoistunut tietokirjailija Tiina Hautala luennoi aiheesta kirjaston näyttelysalissa.

– Kummituskirjat ovat tietokirjoja, ainakin näin, kun niissä kerrotaan kansanperinnehengessä paikkoihin liittyviä tarinoita, eikä kirjoiteta fiktiivisiä kummitusjuttuja, Hautala kertoi.

Hautala kertoo etsivänsä tarinoihinsa tietoa ja taustamateriaalia kirjallisuudesta, lehtileikkeistä ja paikallishistorian lähteistä. Hän käy paikan päällä, haastattelee ihmisiä ja kuvaa tarinaan liittyvät paikat.

– Käytän tekovaiheessa aika yksityiskohtaistakin viittausta tekstin sisällä. Lopullisessa tekstissä en käytä viittausta, sillä kyseessä on kuitenkin tarinankerronta, eikä tieteellinen tutkimus, mutta kaikki kirjalliset ja suulliset lähteet listaan lähdeluetteloon hyvin tarkasti. Minä en siis keksi tarinoita itse, vaan kerron, mitä minulle on kerrottu tai mistä olen lukenut. Omaa kokemusta lisään tarinaan vain jos se sopii esimerkiksi paikan tunnelman tai tuoksujen kuvailuun, Hautala sanoo.

Vaikka aavetarinoiden päärooleissa ovat kummitukset ja niiden edesottamukset, tarinat sisältävät paljon tietoa ympäristöstä ja paikallishistoriasta sekä entisajan ihmisten iloista, suruista ja kiinnostusten kohteista.

– Ne sisältävät eräänlaisen ”varjomaailman”, mihin pääse kurkistamaan tarinoiden kautta.

Aavetarinat ja selittämättömät ilmiöt antavat myös rakennuksille persoonan.

– Esimerkiksi tamperelaisen Hotelli Tammerin entinen hovimestari Grobowski pitää hotellia edelleen silmällä, ja antaa hotellille oman säväyksensä. Hyviä esimerkkejä ovat myös on oululainen hotelli Lasaretti, jota on minun lisäkseni tutkinut myös Suomen parapsykologinen tutkimusseura tai Vaasan Hotelli Centralin White Lady.

Mitä vanhemmasta tarinasta on kyse, sitä enemmän se sisältää moraalista opetusta.

– Ajatellaan vaikkapa rannikolla kerrottua tarinaa kalastajasta, joka eläessään varasti kalat toisten verkoista. Tarinan mukaan hän sovittaa syntiään yhä edelleen varoittamalla kalastajia tulevista myrskyistä.

Mutta mikä niissä aavetarinoissa sitten kiehtoo ja miksi ne ovat nousseet tänä päivänä taas uuteen suosioon?

– Nykypäivässä on melko vähän mystiikkaa jäljellä, se lienee yksi iso syy kiinnostuksen nousuun. Toisena voisi mainita aavetarinoiden saippuaoopperamaisuuden. Ne ovat täynnä rakkautta, petosta, syntejä ja rahavaikeuksia, aivan kuin jännittävien ihmiskohtaloiden sopiikin. Vaikka sekin on toki muistettava, etteivät kaikki aavetarinat ole surullisia, vaan ne kertovat usein myös suuresta rakkaudesta, kaipuusta ja huolenpidosta.

Hautala kertoo itse innostuneensa historiasta koulusta tehdyn museokäynnin myötä.

– Se oli hyvin tavanomaista siihen saakka, kunnes opas kertoi museossa kummittelevan. Ja siitä minun rakkauteni historiaan, museoihin ja kummitusjuttuihin alkoi. Mielestäni tässä voisi olla yksi konsti lasten lukuhalujen nostatukseen.

Tiina Hautalan vierailu Reisjärvelle oli osa valtakunnallista Lasten ja nuorten Tietokirja.fi -päivää. Tietokirjallisuuden edistämiskeskus rahoitti kahdenkymmenen lasten ja nuorten tietokirjailijan vierailut kirjastoihin ympäri Suomen.

Tilaisuus oli suunnattu erityisesti nuorille, joita paikalla olikin kiitettävästi.

Kerro kokemasi selittämätön ilmiö

Tiina Hautala kehotti kuulijoitaan kirjaamaan kuulemansa tarinat muistiin, mistä innostuneena keksimme kerätä Selänteen alueella tapahtuneita selittämättömiä ilmiöitä juhlalehteemme, joka ilmestyy Pyhäinpäivän aattona. Voit kertoa tarinan sähköpostilla toimitus@selanne-lehti.fi, yksityisviestillä Facebookin kautta tai voit nykäistä Kaijaa, Outia tai Satua hihasta ja pyytää kirjaamaan tarinasi ylös. Tarinasi voi olla uusi tai vanha, kunhan se liittyy jotenkin Selänteen alueeseen.

Tiina Hautala

tietokirjailija, joka viihtyy hämärissä paikoissa ja rakastaa aavetarinoita

hänen kirjoissaan yhdistyvät paikallishistoria ja mystinen tarinaperinne

kustantamo Haamun perustaja

hänen teoksiaan ovat mm. Hotellien henget (2017), Aaveiden Pohjanmaa (2013), Jääkauden jälkinäytös (2010) sekä Vaasan aavetarinoista kertova Aaveiden kaupunki (2009).

maailmanperintösaaristosta kertovat lastenkirjat Leikkisä luuranko (2015), Kivikkosaaren kummitus (2014) ja Jättiläisen jalanjälki (2012)

#