sunnuntai 17.1.2021 | 04:24
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Ilmari Luhtaselan kolumni: Ståhlberg ja Haapajärvi

Pe 5.7.2019 klo 11:00

Kolmen viikon päästä tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Kaarlo Juho Ståhlberg valittiin Suomen ensimmäiseksi presidentiksi ja alkoi hoitaa virkaansa. Hän oli Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon isä.

Meille tällä seudulla oman syynsä muistamiseen antaa se, että Kaarlo Juho Ståhlberg (1865-1952) koetaan ikään kuin omaksi merkkimieheksi. Hän vietti useita lapsuutensa vuosia juuri Haapajärvellä ja hänen isänsä Johan Gabriel Ståhlberg on haudattu Haapajärven kirkkomaalle.

Haapajärvi ei ole Ståhlbergia unohtanut. Noin kolmen viikon päästä on Haapajärvellä tilaisuus, johon tulee puhujaksi Korkeimman hallinto-oikeuden entinen presidentti Pekka Hallberg, joka on K.J. Ståhlbergin Säätiön puheenjohtaja.

Haapajärvellä on presidentti Ståhlbergin lapsuudenkotimuseo. Sen tiloihin on pystytetty näyttely, joka kertoo Ståhlbergin elämästä. Ståhlbergin lapsuudenkodin entistäminen ei ollut aikoinaan itsestäänselvyys. Koska olin tuossa puuhassa melko lailla keskeisesti mukana, muistan hyvin ne vaiheet.

Haapajärven seurakunta myi kunnalle 1892 vanhan Ronkaalan pappilan 500 silloisella markalla. Talo palveli kunnantalona kunnes vanha suojeluskuntatalo tuli kunnantaloksi sotien jälkeen. Haapajärven kunta lahjoitti rakennuksen paikalliselle kotiseutuyhdistykselle 50-luvulla. Vanhan pappilan kunto heikkeni ja se myytiin syksyllä 1966 Autiorannan maamiesseuralle 350 markalla käytettäväksi polttopuuna.

Minusta tämä ei ollut oikein ja kirjoitin asiasta uutisen Keskipohjanmaa-lehteen, jonka aluetoimittajana tuolloin olin. Asia tuli puheeksi opettaja Juha Erosen kanssa. Siitä alkoi työ, joka johti eri vaiheiden ja vaikeuksienkin jälkeen tulokseen. Sitä varten muodostettiin entistämistoimikunta. Juha Erosesta tuli sen puheenjohtaja ja minusta sihteeri.

Vanha hirsirakennus purettiin ja siirrettiin alkuperäiselle sijaintipaikalle seurakunnan maalle. Entistetty pappila avattiin yleisölle 26.7.1969. Paikalla oli tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Hän oli suojelijana kansalaiskeräyksessä, jolla hankittiin varoja entistämiseen. K.J Ståhlbergin Säätiöllä oli tärkeä rooli varojen hankinnassa. Avajaisjuhlassa toimikunta luovutti entistetyn lapsuuskodin Haapajärven kaupungin hallintaan. Muistan hyvin, kun pidin itse luovutuspuheen, jonka aloitin sanoilla ”Herra tasavallan presidentti…”.

Ronkaalan vanha pappilarakennus on rakennettu 1784. Olisi ollut kulttuurihistoriallinen menetys, jos se olisi palanut polttopuuna taivaan tuuliin. Kuivaamon lämmitykseen löytyivät onneksi polttopuut muualta.

Olen iloinen, että lehtijuttuni 52 vuotta sitten sai alulle prosessin Ståhlbergin lapsuuskodin pelastamiseksi. Korvaamatonta vahinkoa ei päässyt tapahtumaan.

Ilmari Luhtasela

#