tiistai 17.9.2019 | 04:18
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Antti Rinteen pitkä kokemus neuvottelijana näkyi hallitus- ohjelman rakentamisessa, sillä erimielisyyksistä huolimatta työ eteni ratkaisukeskeisesti eteenpäin

Satu Kangas-Viljamäki Selänne
Pe 7.6.2019 klo 00:00

Kansanedustaja Mikko Kinnunen (kesk.) pääsi osallistumaan hallitusneuvotteluihin heti Arkadianmäelle saavuttuaan.

– Puolueen johto päätti, että meidän kaikki 31 kansanedustajaa lähtee Säätytalolle mukaan, ja se koettiin neuvottelujen edetessä hyväksi ratkaisuksi, Kinnunen kertoo.

Rinne oli järjestänyt neuvottelut siten, että edustajat jaettiin eri aihealueiden pöytiin heidän vahvuuksiensa mukaan.

– Tavoite oli saada asiat hoitumaan isompina kokonaisuuksina, eri ministeriöiden yhteistyössä. Minä istuin kulttuurin, nuorison ja liikunta-asioiden pöydässä, josta kävin kutsuttaessa myös osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden pöydässä.

Kinnusen mukaan viiden eri puolueen näkemysten hiominen yhteen oli kova työ.

– Antti Rinteen pitkä kokemus neuvottelijana kuitenkin näkyi, ja työ eteni ratkaisukeskeisesti eteenpäin koko ajan.

Neuvottelujen alku oli Kinnuselle järkytys.

– Lähdimme liikkeelle ideoista ja unelmista ilman mitään rahaan liittyviä rajoja. Se tuntui hurjalta, vaikka olenhan minäkin ollut koulumaailmassa ideoimassa vaikka mitä. Aina sen rinnalla on kuitenkin kulkenut rinta rinnan budjetti, Kinnunen kertoo.

Kun kaikki olivat saaneet haaveilla riittävästi, pöytiin annettiin budjetti, johon asiat piti mahduttaa.

– Budjettimme oli 22,5 miljoonaa euroa nykyisen menokehyksen päälle, sekä 120 miljoonan investointikori. Tämä vaihe oli monelle edustajalle kova paikka, koska unelmat olivat moninkertaisia. Tässä kohtaa koin, että Keskustaa todella tarvittiin.

Neuvottelujen edetessä Kinnunen huomasi olevansa liikunnan, urheilun ja nuorison puolesta puhuja.

– Puolsimme Pasi Kivisaaren kanssa liikuntaa voimakkaasti, mistä saimme kiitosta ihan Olympiakomitean johdosta saakka. Kädenjälkemme näkyy muun muassa Liikkuva koulu-ohjelman laajentamisessa koko Suomeen ja erityisesti ikääntyvään väestöön, mikä edistää hyvinvointia ja toimii ennaltaehkäisevänä tekijänä.

Kinnusen pöytä sai läpi myös panostuksia liikuntapaikkojen lisäämiseen, luontoliikuntaan ja erityisryhmien liikuntaan sekä vammaisurheiluun.

– Tätä ajatusta saattoi siivittää myös juuri h-hetkellä tullut jääkiekon MM-mitali, Kinnunen nauraa.

Kinnusen mielestä on tärkeää, että myös urheilijat etenevät koulupolullaan, minkä vuoksi he neuvottelivat määrärahat myös ammattikouluissa opiskelevien urheilijoiden tukemiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.

– Siitä on tulossa usean eri ministeriön yhteishanke. Etsivä nuorisotyö saa lisää rahaa, minkä lisäksi kehitämme uuden digitaalisen järjestelmän tiedon siirtoon eri viranomaisten välillä. Tuomme Suomeen myös niin sanotun Islannin mallin ja kehitämme siitä oman versiomme.

Vaikka Kinnusella on kova kuukausi takana, hän on innostunut työstään Arkadianmäellä.

– Olen tällä hetkellä puolustusvaliokunnan jäsen. Lopulliset paikat määräytyvät pian hallituksen muodostamisen jälkeen.

Hän iloitsee kansallismuseon peruskorjauksesta, sekä siitä, että oppivelvollisuutta jatkettiin.

– Viisi vuotta sitten vielä vastustin sitä, koska silloin kansanopistot jäivät ulos kyseisestä lakiesityksestä. Sinnikkään vaikuttamisen tuloksena kansaopistot ovat nyt mukana laissa ja niiden asema on turvattu.

Erityisopetusta tullaan myös arvioimaan laajempana kokonaisuutena.

– Tutkimme, ovatko kaikki lapset Suomessa samanarvoisessa asemassa jos erityisopetusta tarvitsevat oppilaat sijoitetaan aina automaattisesti tavallisiin luokkiin. Jossain paikkakunnilla se toimii, kuten Ylivieskassa, mutta ei kaikissa. Koulussa pitäisi tarjota useita vaihtoehtoja, jotta jokaiselle löytyisi sopiva tapa opiskella.

Kinnunen iloitsee myös siitä, että korkeakoulu saatiin pidettyä jokaisessa maakunnassa.

– Koulutus ei karkaa keneltäkään liian kauas, ja näin Suomi saadaan pidettyä elävänä kautta linjan.

#