maanantai 25.3.2019 | 18:49
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Satu Kangas-Viljamäki pohtii pääkirjoituksessaan: Yhdessä olemme enemmän, vai olemmeko?

Selänne+
Pe 15.3.2019 klo 00:00

Juttelin Jylkän Heikin kanssa (juttu lehden sivulla 8) pitkän tovin vapaaehtoistyötä ja yhdistystoiminnasta, sillä hän on ollut elämänsä aikana mukana touhussa jos toisessakin (passaa jokaisen kokeilla ihan itse, miten päivien tunnit riittävät moiseen rupeamaan, sillä minulle tuli hiki jo pelkästä kuuntelemisesta).

Puheenpartemme kääntyi hiljalleen siihen, miten hankala yhdistyksiin on saada uutta verta. Tästä on itsellänikin kokemusta ja miltei kaikki yhdistykset, joista olen urani aikana kirjoittanut, painivat saman ongelman kanssa: Työtä olisi vaikka muille jakaa, mutta ketään ei kiinnosta. Ei varsinkaan hallitustyöskentely.

Reisjärvellä asiaa ratkottiin muuan vuosi sitten esittämällä uuden, kaikki nykyiset yhdistykset siipiensä alle keräävän yhdistyksen perustamista, mutta siitä ei ole kuulunut enää pihaustakaan pitkiin aikoihin. Ehkä se ei lopulta ollutkaan toimiva ajatus, sillä jokainen yhdistyshän on alkujaan perustettu jonkin tietyn asian ympärille. Asian, joka puhuttelee juuri tiettyjä ihmisiä ja jonka puolesta he ovat valmiita uhraamaan aikaansa. Voiko tästä sitten vetää suoran ”aasin sillan” siihen, ettei nykyihmistä kiinnosta enää mikään asia niin paljoa, että se viitsisi vaivautua. En usko. Arvaan, että syypää löytyy lähinnä yhteiskuntamme nykyisestä rakenteesta ja siitä, miten kovaa ihmiset tekevät tänä päivänä töitä. Toinen ”vika” voi löytyä yhdistystoiminnasta itsestään, sillä moni kokee yhdistysten vuotuisen paperirulijanssin uuvuttavana ja turhana.

Tässäkin olisi tuleville poliitikoille mietittävää. Voisiko yhdistysten toimintaa jotenkin yksinkertaistaa tai helpottaa? Mitäpä olette mieltä?

Satu Kangas-Viljamäki

#