maanantai 22.4.2019 | 16:22
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kärsämäkinen Eeva-Liisa Elorinne otti sairaudestaan niskalenkin ja on kuntoutunut jo hyvin

Eeva-Liisa Elorinne sairastui harvinaiseen monihermojuuritulehdukseen

Outi Levä Selänne+
Su 3.2.2019 klo 09:35

Kärsämäki

Oli marraskuinen maanantai pian puolitoista vuotta sitten. Kärsämäkinen Eeva-Liisa Elorinne oli palannut juuri matkoilta lastensa ja lastenlastensa kanssa.

Puoli vuotta aikaisemmin hän oli jäänyt eläkkeelle. Hän oli suunnitellut tekevänsä pitkiä sauvakävelyretkiä Hautajoen kylän maisemissa. Voisiko elämä tämän parempaa ollakaan? Perjantaina hän matkusti Helsinkiin.

– Olin suunnitellut meneväni siskoni kanssa teatteriin katsomaan Myrskyluodon Maijaa. Kun iltapäivällä nousin Kampissa bussista, jalkani tuntuivat koppuraisilta.

Seuraavana päivänä iltayöstä Elorinne makasi Meilahden sairaalassa teho-osastolla.

– Olin tosi kipeä, täysin taudin kourissa. En edes tajunnut, kuinka kipeä olin. Minulle annettiin kolme neljä kertaa plasmafereesihoitoa. Kolmen päivän päästä minut siirrettiin ambulanssilla OYS:iin.

Elämä romuttui täydellisesti. Eeva-Liisa oli sairastunut harvinaiseen vahva-asteiseen Guillain-Barrén -oireyhtymään (GBO) eli polyradikuliittiin eli monihermojuuritulehdukseen.

Neurologien erikoislääkäri Mikael Ojalan mukaan oireyhtymään sairastuu vuosittain noin sata henkilöä. Taudin mekanismia ei tunneta, mutta sairastuneen henkilön oman kehon puolustusjärjestelmä kääntyy itseään vastaan ja selkäytimestä lähtevät hermot lakkaavat toimimasta kunnolla. Oireyhtymä on bakteeritautien jälkitauti ja sitä saattaa edeltää keuhkokuume tai ripuli, joka Elorinteelläkin oli ollut. Se kehittyy parin viikon aikana Ojalan mukaan “kammottavaksi”. Sairauden etenemistä ei pystytä lääkkeillä pysäyttämään. Onneksi siitä voi kuntoutua täysin.

Elorinteenkin oireet etenivät sairaudelle tyypillisinä. Lihasvoimat katosivat varpaista alkaen. Sairaus eteni jalkoihin ja reisiin, sitten sormiin ja käsiin.

– Sairaaloissa olin reilut neljä viikkoa, siitä kaksi Oulussa. Olin petipotilas, kahden ihmisen autettava ja syötettävä. Kärsämäen terveyskeskuksessa oli viikon ja vaadin, että pääsen kuntoutukseen. Paikka järjestyikin Kitinkannuksesta, jossa olin viisi kuukautta. Toukokuun alussa pääsin kotiin.

Ennen eläkkeelle jäämistään Elorinne omisti puolisonsa Arto Niemen kanssa perhekodin Oulaisissa ja toimi sen johtajana. Nyt hän elää avustajiensa ja puolisonsa avun varassa. Hänellä on henkilökohtainen avustaja. Kotihoitokin kävi. Kotia kalustivat nostolaitteet ja pyörätuoli.

– Kaikista inhottavinta oli, että piti pyytää apu aivan kaikkeen, hän sanoo. Olin ärtynyt ja vihainen.

Sairaus mullisti pariskunnan arjen täysin. Niemestä tuli käytännössä omaishoitaja.

– Onneksi olen aina osannut laittaa ruokaa, sanoo Niemi ja kattaa tottuneesti kahvipöytää.

Ojalan mukaan oireyhtymästä kuntoutuminen tapahtuu hitaan kaavan mukaan ja vaatii paljon fysioterapiaa ja runsaasti omaa harjoittelua. Hermoston korjautuminen ja uusiutuminen kestää noin puolitoista vuotta.

– Viime syksynä olin kuusi viikkoa kuntoutuksessa ja pääsin kävelemään rollaattorilla, sanoo Eeva-Liisa.

– Pari kertaa viikossa saan fysio- ja toimintaterapiaa. Kuntoutukseen kuuluu myös psykoterapiaa, mutta sitä minä en ottanut. Ajattelin, että kyllä minä selviän, että kun sairaus ei mitenkään vaikuta pääkoppaan. Olen itsepäinen ja taistelin.

Oireita on edelleen. Jalat ovat tikkuiset polvesta alaspäin ja kädet ranteesta sormiin.

– On kuin olisi istunut liian kauan jalkojen ja käsien päällä. Saunan lauteilla rentoudun, mutta sen jälkeen tikkuilu jatkuu. Alussa olin kosketusarka niin, että yöpaidan poimukin painoi. Nyt kipuja ei ole eikä lääkkeitä.

Nyt Elorinne kävelee ilman apuvälineitä. Kuntoutuminen vaatii edelleen sisukkuutta, kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Terapioiden lisäksi kuntoutumisessa pitää itse olla hirveän aktiivinen.

– Olen kuntosaliryhmässä. Aion kokeilla kävelyä juoksumatolla. Kuntoilen kuntopyörällä ja soudan soutulaitteella. Pystyn nyt ajamaan autoa, mutta lähteminen on työlästä. Odotan, että pääsen vesijuoksemaan.

Eeva-Liisa Elorinne

Syntynyt Ylivieskassa 1951

Kaksi lasta, neljä lastenlasta

Nykyinen puoliso Arto Niemi

Asunut Kärsämäellä 18 vuotta

Koulutus: nuorisotyönohjaaja, erityistason psykoterapeutti (Kela-oikeudet)

Työkokemus: Oulun kaupungilla sosiaalityöntekijänä, Pelastakaa Lapset ry:n lastenkodin johtajana 13 vuotta, oma perhekoti Oulaisissa 20 vuotta.

#