sunnuntai 17.1.2021 | 05:04
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Ilmari Luhtaselan kolumni: Kun Ville Repo Haapajärvellä asui

Ti 9.10.2018 klo 20:00

Ville Repo ja Eino S. Repo ovat olleet julkisuudesta tunnettuja nimiä. Jälkimmäinen tuli tunnetuksi ennen muuta Yleisradion pääjohtajana. Vieläkin puhutaan Repo-radiosta. Sortavalassa 1929 syntynyt Ville Repo ei ollut yhtä tunnettu. Kuitenkin hänen nimensäkin on jäänyt elämään eri syistä, ennen muuta kustannusjohtajana. Hän oli juuri se Gummeruksen kirjallinen johtaja, joka aikoinaan osasi arvostaa Kalle Päätalon tekstiä.

Kalle Päätalon kirjailijan uran alku ei todellakaan sujunut noin vain. Hän lähetti kustantajille kirjansa Ihmisiä telineillä käsikirjoituksen. Suuret suomalaiset kustantajat palauttivat sen. Yksi palauttajista oli Tammen leivissä silloin ollut Kalevi Sorsa. Gummeruksella käsikirjoitus joutui Ville Revon käsiin 1957. Hän näki sen ansiot ja mahdollisuudet. Hyvällä syyllä Ville Repoa voidaan pitää Kalle Päätalon löytäjänä. Gummerukselle tällä löydöllä oli valtava arvo monessakin mielessä. Ville Revon kuolemasta on kulunut aikaa jo monia vuosia.

Kovin yleisesti ei ole tunnettua, että Ville Repo asui poikavuosinaan Haapajärvellä. Hän itse kertoo näistä vaiheista muistelmakirjassaan Punainen kirstu, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana v.1990. Ville Revon omat muistot alkavat Haapajärveltä Kalajoen rantatörmältä, missä hän asui 1900-luvun alkupuolella lempeän Leima-tätinsä, naimattomaksi jääneen papintyttären, luona Päivärinteen talossa, edesmenneen äidinäidin vanhuudenkodissa. Ville tuotti joskus harmaita hiuksia Leima-tädille ja tomera Mirjam-täti, opettaja, joutui ratkomaan ongelmia.

Punainen kirstu kertoo Haapajärven kirkonkylän elämänmenosta pojan ja lestadiolaisen ilmapiirin näkövinkkelistä. Laina-täti oli naimisissa kansanedustajanakin toimineen papin Jaakko Seppäsen (Hpj kappalainen 1912-25) kanssa. Kirjan sivuilla esiintyvät vaatturi Pekka Savolainen, Simo Savolainen, myöhemmin pankkimiehenä tunnettu Olli Kiiskilä, Jämbäckit, Talasmot ja monet muut. Pastori Väinö Raution (tarkoittanee pastori Näyhää) pojat olivat melko pahankurisia. Siinä kerrotaan Ville Revon enosta Yrjö Karangosta, joka oli mm. hengellisten laulujen tekijä (mm. laulu Tuolla keinuu pieni pursi). Äidinisä F.P. Krank on säveltänyt mm. virren Oi kuningasten kuningas. Ilmari-eno oli Suolahti-Haapajärvi rautatien rakennuspäällikkö.

Mielenkiintoisia asioita löytyy täältä omalta alueeltammekin, jos viitsii nähdä hieman etsimisen vaivaa.

Hyvää syksyä!

Ilmari Luhtasela

#